Onko Suomessa hatelikkokuntia?

Korviini särähti tänä aamuna pahasti, kun eräs radion ajankohtaislähetyksen haastateltava sanoi kuntauudistuksesta: "...jos ei tapahdu mitään metropolialueilla, siis Helsinki, Tampere, Turku, koko kuntauudistus lässähtää. Jos tuolla jossain päin Suomea näitä hatelikkokuntia yhdistetään, eihän niillä ole mitään merkitystä..."

Suuri haasteemme on luoda Suomesta sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla on merkitystä ja väliä, kaikista pidetään huolta, kaikki ovat arvokkaita ja tärkeitä Suomen menestymiselle. Jos - vai pitäisikö sanoa kun - maassamme katsotaan vain kolmen kaupungin tarpeita ja muut sivuutetaan, ei lopputuloksena voi olla mitään muuta kuin suuri kansallinen katastrofi.

Olen sitä mieltä, että kuntien tehtäviä, niihin liittyviä rakenteita, päätöksentekoa ja demokratiaa pitää kehittää ja uudistaa. Perusteista tulee kuitenkin käydä ennen päätöksiä laaja poliittinen keskustelu. Pitää saavuttaa sellainen yhteisymmärrys, jossa mukana ovat kaikki puolueet, sekä ne, jotka ovat hallituksessa että ne, jotka ovat oppositiossa. Pitää muistaa, että kunnissa ei ole hallitusta ja oppositiota vaan kaikki puoleet työskentelevät kunnanhallituksissa yhdessä.

Liian suurten kuntayksiköiden ongelma on, että demokratia etääntyy kauas kuntalaisista. Päätöksenteosta tulee vain virkamiesten ja johtavien poliitikkojen asia. Jos kuntien kokoa ratkaisevasti kasvatetaan, tulee samalla luoda sellainen päätösvaltaa omaava lähidemokratia, jossa ihmisillä itsellään on edelleen sananvalta omista lähipalveluistaan ja elämänsä järjestämisestä.

Yhden kunnan menestys ei ole yhdeltäkään toiselta mitään pois. Tarvitsemme yhdessä yrittämistä, jossa kaikki voittavat. Emme tarvitse kilpailua, jossa toiset voittavat ja toiset menettävät hyvinvoinnin mahdollisuudet.