Kunnat talousvaikeuksissa

Kuntaliitto julkaisi eilen ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Mielenkiintoista tiedoissa on se, että suurissa vaikeuksissa ovat 40.000 - 100.000 asukkaan kunnat - siis juuri sen kokoiset kunnat, joita hallitus yrittää kuntauudistuksellaan maahan luoda. Pienemmät kunnat pärjäävät paremmin, mutta kaikkein pienimmät ovat nekin vaikeuksissa.

Valtakunnallista tilastoa tukee myös espoonseudun kuntien tilanne. Ylivoimaisesti parhaiten menestyy Kauniainen, 8.500 asukkaan pikkukaupunki.

Suuruus ei tuo suoraviivaisesti säästöjä ja tehokkuutta. Kun yksikön koko kasvaa, myös sen hallittavuus vaikeutuu, vastuut tulevat epäselviksi, päätöksenteko monimutkaiseksi ja hitaaksi ja tuloksellisuuden seuranta hankalaksi. Rahavirtojen ohjaaminen suurista yksiköistä yksityisiin yrityksiin ja kukkaroihin on helpompaa kuin siellä, missä on selvä isäntä, joka vahtii omaa kukkaroaan.

Kuntauudistusta tarvitaan. Hyvä kuntauudistus lähtee liikkeelle siitä, että käydään lävitse kaikki kuntien tehtävät ja pohditaan, mikä on kullekin tehtävälle paras mahdollinen toteutusmalli. Sen pohjalta sitten aikanaan ratkaistaan tarvittavat rakenteet. Rakenteiden tulee palvella tehtäviä, ei niin, että tehtävät palvelevat rakenteita. Tähän pohdinta- ja uudistustyöhön tulee saada mukaan kaikki puolueet ja eturyhmät sekä tietysti myös kuntien asukkaat. Jokainen yksittäinen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija.

Eräs kuntien talouden ja hallinnoinnin suurista ongelmista on, että tällä hetkellä eduskunta säätää kunnille uusia tehtäviä, joiden rahoittamisesta kuntien tulee vastata. Kun tehtäviä lisätään riittävästi, mikään kunta ei niistä voi taloudellisesti selvitä. Parempi ratkaisu olisi se, että kunnille määritellään perustehtävät, jotka kunnat rahoittavat verotuloillaan. Eduskunnan määrittämien lisätehtävien rahoitusvastuun tulee olla eduskunnalla, joka tehtävistä päättää. Joka päättää, se maksaa, on terve ja kestävä periaate.