Kuntauudistuksen seuraava vaihe

Nyt kun metropolialueen kuntauudistuksen esiselvitys on julkaistu, on aika siirtyä uudistuksen seuraavaan vaiheeseen.

Ensin tulee todeta, että lähestymistapa uudistukseen on ollut väärä. On lähdettävä liikkeelle sisällöistä, ei rakenteista. Se tarkoittaa, että kuntien eri tehtävät tulee käydä sisällöllisesti lävitse ja miettiä tehtävä kerrallaan, miten ja millaisella rakenteella kukin asia olisi kuntalaisten palvelun kannalta parasta hoitaa.

Kun kaikki tehtävät on käyty lävitse, on ryhdyttävä uudelleen pohtimaan, mitkä olisivat tarkoituksenmukaisimmat rakenteet kunkin tehtävän hoitamiseen ja miten erilaiset rakenteet voisi mahdollisesti sovittaa yhteen. Todennäköistä on, että osa kuntien tehtävistä edellyttää nykyisiä pienimpiä kuntia suurempia kokonaisuuksia ja osa tehtävistä nykyisiä suurimpia kuntia pienempiä kokonaisuuksia.

Tähänastisessa prosessissa on edetty käytännössä vain erityissairaanhoidon ehdoilla. Myös perusterveydenhoito on jäänyt toissijaiseksi ja sosiaalipalvelut ovat esiintyneet käytännössä vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväalueen nimessä. Lopuilla kuntien 500 tehtävästä ei ole prosessissa ollut mitään sijaa.

Toimintamallina se, että ensin määritellään lopputulos ja sitten pannaan joukko ihmisiä joko palkalla tai pakolla keksimään sille perustelut, on todellisen selvittämisen,.tutkimisen ja viisaan harkinnan irvikuva. Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti sanoi televisiossa harvinaisen selväsanaisesti, mihin sellaisen työn tulos joutaa.

Olemme myös Suomen poliittisen järjestelmän vedenjakajalla, valitsemassa demokraattisen päätöksenteon ja pakkovallan välillä.

Vaatii rohkeutta tunnustaa, että jokin projekti on huonosti tehty ja prosessi pitää käynnistää uudestaan. Politiikassa on jostain minulle käsittämättömästä syystä ollut moraalisesti kiellettyä myöntää olleensa väärässä ja aloittaa asioita uudestaan oikealla tavalla. Nyt tällaista siviilirohkeutta tarvitaan, ettei tälle maalle tehdä kohtalokasta vahinkoa.

Vielä sekin pitäisi tehdä, että pääkaupunkiseudun lisäksi kaikki muutkin Suomen alueet tunnustetaan ainutlaatuisen arvokkaiksi ja erikseen huolellisesti selvitettäviksi. Voi esimerkiksi olla, että Suomelle taloudellisesti potentiaalein alue onkin seuraavien vuosikymmenien aikana Pietarin elpyvään talousalueeseen tukeutuva Kaakkois-Suomi eikä suinkaan Helsingin seutu. Tai ehkä suurin taloudellinen kasvu sittenkin liittyy Pohjoisen Jäämeren alueen luonnonvarojen hyödyntämisen tukialueena käytettävään Lappiin. Tai johonkin muualle - pääkaupunkiseudun lisäksi.