Pohjois-Espoon kaavoitus

Share |

Sunnuntai 12.5.2013 klo 20.07 - Simo Repo


En asu Espoon

pohjoisosassa, mutta mielipiteitä Pohjois-Espoon kaavoittamisesta minulla on:

Ehdottoman tärkeänä pidän, että Espoon pohjoisosien asukkaita kuullaan kaavoitussuunnitelmien tekemisessä ja kaavoitus myös toteutetaan asukkaiden tahdon mukaisena. Ei siis niin, että asukkaita kuullaan ja sitten kaavoitetaan niinkuin asukkaiden mielipidettä ei olisi kysyttykään.

Nyt pitäisi tehdä pitävät suunnitelmat seuraavia 50 vuotta varten. Ihmisillä on oikeus tietää, mitä ympäristölle tapahtuu heidän elinaikanaan ja asunnon/tontin ostajalla pitää olla varmuus siitä, ettei hän investoi ympäristöön, joka muuttuu hänen elämäntavoitteidensa vastaiseksi.

Minun näkemyksissäni tulevaisuuden Pohjois-Espoo on pientalovaltainen, runsaasti viheralueita käsittävä, luonnonläheinen alue, josta on hyvät yhteydet työpaikkakeskittymiin Kehä III:n varrella, lentoaseman ympäristössä, Klaukkalassa, Vihdissä ja Nummelassa.

Teollisuus- ja yritysalueet tulisi keskittää Kehä III:n varteen huomioiden kuitenkin Pitkäjärven, Bodomjärven ja Matalajärven luonnonarvot. Viheralueita tulee jättää asutuksen lomaan riittävästi. Luonnonsuojelualueisiin ei saa koskea ja viherkäytävien tulee olla riittävän tilavia.

Kerrostalojen maksimikorkaudet olisivat 2-3 kerrosta ja vain keskusta-alueille

Kehä III:n varteen tulisi saada raideyhteys Espoon keskuksesta lentoasemalle. Toimiva pikaratikka ja mahdollisia pistoyhteyksiä, ei raskasta ratkaisua.

Pohjois-Espoon tulee olla tulevaisuudessa korkeatasoinen, luonnonläheinen alue. Sitä ei saa pilata liian tiiviiksi rakennetuksi työvoiman nukkumalähiöiden takapihaksi.

Väestötavoitteet pitää sopeuttaa ihanteellisen asuinympäristön mahdollisuuksiin. Ei ole tarkoituksenmukaista ahtaa liian pienelle alueelle liikaa ihmisä vaan saada ihmisille sellainen asuinalue, jossa he viihtyvät, josta he ovat ylpeitä ja jossa he haluavat asua koko loppuelämänsä. Kaavoitus tulee tehdä asukkaiden tarpeen, ei ulkopuolisten sijoittajien tarpeen mukaisesti.

Espoo-tarinan heikko puoli tällä hetkellä on, että se suuntautuu vain yhteen suuntaan - Helsingin keskustaan. Espoolle on mielestäni tulevaisuudessa elintärkeää, että sen kaikilla puolilla on taloudellisesti kehittyviä ja elinkelpoisia alueita. Työpaikat ja asuminen on saatava lähemmäs toisiaan, niin vältetään myös ympäristön kannalta suurin ongelma: massiivinen kymmenien kilometrien pituinen väestönsiirto aamuisin asuinpaikalta työpaikalle ja iltaisin takaisin.

Avainsanat: Pohjois-Espoo, kaavoitus, raideyhteys lentoasemalle


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini