Seurakuntavaalien vaalikonevastaukset

Share |

Keskiviikko 15.10.2014 klo 12.23 - Simo Repo


Tärkeimmät syyni kuulua kirkkoon

Usko on minulle tärkeä
Lähimmäisenrakkaus ja elämänarvot

Kirkko on minulle yhteisö, jossa kastetut, syntiset, mutta armahdetut ihmiset elävät Jumalan kasvojen edessä. Kirkko on osa suomalaista elämänmuotoa, se toteuttaa lähimmäisenrakkautta, auttaa kotimaassa ja ulkomailla, elää jäsentensä ja muidenkin ihmisten mukana kehdosta hautaan. Kirkko ei ole minulle vaikuttamisen, hallitsemisen tai alistamisen vaan armon, rakkauden ja anteeksiannon yhteisö.

Päättäjän tehtävät

Jumalanpalveluselämä ja hengellinen toiminta

Ei annetuista vaihtoehdoista voi valita. Taustatekijöiden, kuten talouden, toimitilojen ja viestinnän tulee olla kunnossa. Seurakunnalla tulee olla hyvät työntekijät ja toiminta tulee suunnitella kunnolla. Ydintehtäviin lisäisin jumalanpalveluksen ja hengellisyyden rinnalle lähimmäisenrakkauden eli diakonian.

Alle 18-vuotiailla tulee olla oma edustaja seurakunnan hallinnossa

Kyllä.

Yksi edustaja on parempi kuin ei mitään, mutta ei ole mikään ratkaisu. Seurakunnan suurimpia ongelmia on, että sillä on yhteys rippikoulussa lähes kaikkiin 14-15-vuotiaisiin jäseniinsä, mutta kolmen vuoden kuluttua lähes kaikki yhteydet ovat katkenneet - juuri silloin, kun ihminen rakentaa ammattiaan, tulevaisuuttaan ja perhettään seurakunta ei ole häntä tukemassa. Ongelma ei ratkea yhdellä edustajalla vaan koko seurakunnan tulisi yhdessä aikuistuvien nuorten kanssa luoda malli siitä, miten seurakunta voi auttaa aikuistuvaa nuorta elämän suurissa valinnoissa ja tuoda Jumalan siunausta aikuistumisen vaikeisiin vuosiin.

Minkä ikäisten toimintaan suuntaisit eniten määrärahoja

Seurakunnan toiminnan tulee olla niin järjestettyä, ettei osallistuminen ole missään ikäryhmässä varallisuudesta riippuvaista. Panostaisin kuitenkin siihen, että lapset ja nuoret saavat elämälleen kestävän perustan, joka auttaa elämään tässä ajassa ja avaa näköalan myös kuoleman tuolle puolen.

Suuntaisin seurakunnan resursseja seuraavaan lasten toimintaan

Seurakunnan kerhot
Perhetoiminta

Kaikki ovat tärkeitä ja suurimmalta osalta jo nyt hyvin hoidettuja alueita. Oma perhe on kuitenkin lapsen kehityksen kannalta kaikkein tärkein ja seurakunnankin tulee panostaa siihen, että lapsi (ja nuori) saa kotoaan hyvän elämän hyvät eväät.

Suuntaisin seurakunnan resursseja seuraavaan nuorten toimintaan

Rippikoulu
Etsivä nuorisotyö

Vaalikoneen listasta puuttuu kokonaan seurakunnan normaali nuorisotyö, siis se, miten seurakunta elää aikuistuvan nuoren rinnalla ja auttaa häntä kasvamaan tasapainoiseksi kristityksi aikuiseksi. Jokaisen nuoren seurakunnan jäsenen nimi on tiedossa ja seurakunnan tulee elää yhteydessä kaikkiin jäseniinsä.

Suuntaisin seurakunnan resursseja seuraavaan aikuisten toimintaan

Sielunhoito ja keskustelu
Pienryhmät

Panostaisin erityisesti siihen, että seurakunta kulkee kaikkien jäsentensä rinnalla myös arkisissa asioissa koko elämän ajan. Elämän ratkaisujen mielekkyys avautuu vasta, kun niitä valaistaan iankaikkisuuden näkökulmasta käsin. Seurakunta ei voi olla vain aktiivisesti kokoontuvien jäsentensä yhteisö vaan sen tulee elää kaikille jäsenilleen.

Suuntaisin seurakunnan resursseja seuraavaan ikääntyneiden toimintaan

Kohtaamispaikat
Ystäväpalvelu

Kaikki vaaliikoneessa esitetyt vaihtoehdot ovat tärkeitä tehtäviä. Toivoisin, että ainakin Olarissa seurakunnan tilat voisivat toimia ihmisten luonnollisena kohtaamispaikkana ja seurakunta voisi omalta osaltaan vähentää vanhenevien ihmisten yksinäisyyttä. Tarvitsemme yhteisiä paikallisia olohuoneita, jotka voivat olla myös vapaaehtoistoiminnan keskuksia.

Seurakunnan tärkeimmät tehtävät

Jumalanpalveluselämä ja rukous
Oikeudenmukaisuuden edistäminen

Minulle jumalanpalvelus on seurakuntaelämän ydin. Sen uudistamiseen (tai palauttamiseen) sellaiseksi, että suurin osa seurakunnasta voisi kokea sen omakseen, tulisi panostaa. Kirkon tulee toimia myös yhteiskunnan omanatuntona, joka pitää huolta siitä, että heikkoja autetaan. Muutkin listassa olevat tehtävät ovat kirkolle oleellisia.

Kirkon näkyminen julkisuudessa

Seurakunnan tulisi olla vahvemmin läsnä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Kyllä.

Vanhemmilla tulee olla oikeus siirtää omat elämänarvonsa lapsilleen. Siksi seurakunnan tulee voida olla myös yhteiskunnan ylläpitämissä laitoksissa läsnä omien jäsentensä parissa. Sama oikeus tulee tietysti olla myös muilla uskonnoilla ja uskonnottomallakin. Koulu tai päiväkoti eivät saa opettaa uskonnottomuutta tai kasvattaa uskonnottomuuteen.

Seurakunnan tulisi olla vahvemmin läsnä työpaikoilla

Jonkin verran

On hyvä, jos seurakunta voi olla mukana tuomassa myönteistä panosta työelämään. Kirkon tulee arvostaa ja tukea työtä ja työntekoa, mutta pitää kuitenkin vahvasti kiinni siitä, että raha ja valta eivät ole ihmiselämän keskeisiä päämääriä.

Seurakunnan pitäisi olla vahvemmin läsnä sosiaalisessa mediassa

Kyllä.

Seurakunnan tulee olla läsnä siellä, missä sen jäsenet ovat. Välineet ja järjestelmät tulevat ja menevät, niillä ei ole itseisarvoa. Arvo on niissä ihmisissä, jotka eri viestintävälineitä käyttävät.

Keiden kanssa seurakunnan työntekijöiden tulisi ensisijaisesti pyrkiä vuorovaikutukseen?

Kirkkoon kuulumattomien

Työntekijöiden ja seurakunnan aktiivijäsenten yhteinen keskeinen tehtävä on välittää oman persoonansa kautta Jumalan rakkautta kaikille ihmisille. Seurakunta ei ole sisäänlämpiävä kerho vaan sen yhteinen tehtävä on viedä armoa ja rakkautta kaikille ihmisille.

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten käsitystäsi Raamatusta

Raamatussa Jumala puhuu

Raamatussa on minusta oleellista, että ihminen kohtaa Jumalan. Se ei ole vain kirja kirjojen joukossa, ei mekaaninen oppiautomaatti eikä kokoelma muinaistaruja. Raamattua lukemalla asetan itseni ja elämäni Jumalan ilmoituksen, rakkauden, anteeksiannon ja opetuksen piiriin.

Kirkon tulee vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia

Tällä hetkellä kirkko ei voi vihkiä samaa sukupuolta olevia, koska Suomen laki ei tunne samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Jos/kun avioliittolaki muuttuu, kirkon on toimittava edelleen lain mukaan. Avioliitto ei kirkossamme ole sakramentti vaan kuuluu yleisen yhteiskunnallisen lainsäädännön piiriin.

Samassa kirkossa pitää pystyä elämään sekä niiden, jotka hyväksyvät samaa sukupuolta olevien avioliiton että niiden, jotka eivät sitä hyväksy. Minä henkilökohtaisesti haluaisin säilyttää kirkolla vihkimisoikeuden.

Kirkon pitäisi ryhtyä vihkimään myös niitä jäseniään, jotka solmivat avioliiton kirkkoon kuulumattoman kanssa. Nythän kirkko rankaisee kirkkoon kuulumattomaan rakastuvaa jäsentään kieltämällä tältä kirkollisen avioliiton.

Papilla tulisi lain mahdollisesti muuttuessa olla oikeus kieltäytyä vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja. Itse en tätä oikeutta käyttäisi.

Kannatan naisten pappeutta

Kyllä.

Pappeus ei minulle ole sukupuolikysymys.
Kirkossa on oltava tilaa myös niille, jotka eivät hyväksy naispappeutta.

Osallistun jumalanpalvelukseen

Säännöllisesti

Minulle jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskeisin tapahtuma. Se on kuitenkin niin vieraantunut seurakuntalaisista, että normaalisunnuntaina alle yksi sadasta osallistuu siihen. Kannatan suurta jumalanpalvelusuudistusta seurakuntalaisten ehdoilla.

Kirkon tulisi saada valtiolta enemmän korvausta yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta (väestökirjanpito, hautaustoimi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito)

Jonkin verran

Tällä hetkellä kirkon saamat korvaukset eivät vastaa näiden tehtävien kustannuksia. Vierastan erityisesti sitä, että nykyisellään kirkkoon kuulumattomat voivat maksattaa hautaamis- ja hautausmaakustannuksiaan kirkon jäsenillä.

Seurakunnan mielekäs koko mielestäni on

alle 5.000 jäsentä

Olisin valmis pienentämään ja monimuotoistamaan seurakuntia, mutta pitäisin kuitenkin pääsääntöisesti kiinni alueperiaatteesta. Samalla tulisi byrokratiaa ja virkamiesmäisyyttä purkaa ja seurakunnan tulisi tulla lähelle jäseniään. Yhteisiä suuria taloudellisia vastuita varten voisi edelleen olla seurakuntayhtymiä, joilla ei kuitenkaan voisi olla määräysvaltaa seurakuntiin.

Talouden heiketessä olen valmis

...nostamaan kirkollisveroa

Ei.

Talouden heiketessä on puututtava heikkenemisen syihin ja seurakunnan tapaan toimia, ei kerättävä jäseniltä lisää rahaa. Veroja ei voi loputtomasti nostaa, se tie tulee joka tapauksessa loppuun kuljetuksi.

...leikkaamaan toiminnasta

Ei.

Toiminnasta ei tarvitse leikata, jos toimintaa suunnataan uudestaan ja annetaan seurakuntalaisille mahdollisuus kantaa vapaaehtoista vastuuta. Tietyissä erityisammattitaitoa vaativissa tehtävissä (esim. vammaistyö, sairaalatyö, etsivä nuorisotyö) yhteiskunnan tulee korvata seurakuntien kuluja.

...vähentämään työntekijöitä

Jonkin verran

Jos seurakunta epäonnistuu tehtävässään eikä kykene pitämään jäseniään, sen on pakko vähentää työntekijöitä. Suuri ongelma on se, että yhteiskuntamme eläkejärjestelmä on sidottu maksettuihin palkkoihin. Eläkevastuut on hoidettava, vaikka työntekijämäärä vähenee, mikä väistämättä nostaa eläkemaksuja. Tämä kysymys on paljon enemmän kuin taloudellinen. On kyse pohjimmiltaan siitä, kuinka seurakunta kykenee täyttämään perustehtävänsä.

...myymään kiinteistöjä

Mahdollisesti

Tilojen omistaminen ei ole itsetarkoitus. Seurakunnalla tulee kuitenkin olla toimipisteet kaikilla alueillaan. Ne voivat olla omistettuja tai vuokrattuja. Omistustila on sitä edullisempi, mitä enemmän sitä kyetään ylläpitämään vapaaehtoisella työllä. Seurakunnan taloutta tulee hoitaa taitavasti ja vastuullisesti.

...yhdistämään seurakuntia

Ei.

Olen pienten lähiseurakuntien kannattaja. Jotta niitä voitaisiin ylläpitää, on kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä poistettava ne esteet, jotka tekevät pienten yksiköiden olemassaolon taloudellisesti mahdottomaksi. On osattava erottaa ne asiat, jotka on hyvä tehdä intiimisti ja lähellä ja ne toiminnot, jotka edellyttävät erityisammattitaitoa ja seurakuntien yhteistyötä. Verkottuminen on minusta tulevaisuudessa seurakuntienkin avainsana.

...muodostamaan seurakuntayhtymiä, joiden sisällä on seurakuntia

Kyllä.

Espoossa on jo seurakuntayhtymä! Yhteisiä taustatehtäviä on mielekästä hoitaa suurissa yksiköissä, jos sillä saavutetaan kustannussäästöjä. Seurakuntayhtymä ei kuitenkaan voi olla seurakunnan yläpuolella ja seurakunnalla on oltava mahdollisuus myös hankkia palvelunsa muualta, jos seurakuntayhtymä ei hoida töitään kustannustehokkaasti ja seurakuntaa palvellen.

Kirkko ottaa riittävän kuuluvasti kantaa ympäristökysymyksiin

Ei.

Ihmisen ahneus uhkaa tuhota maailmamme ja kirkon on sanottava se niin selvästi, että kaikki sen ymmärtävät. Luonto on arvokkaampi kuin raha ja ahneus on ihmisen pahin vihollinen. Kirkon on sanottava myös, että jatkuvaan taloudelliseen kasvuun perustuva talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän ja uhkaa tuhota sekä luonnon että ihmiskunnan.

Suuntaisin diakoniatyön resursseja

Perheiden tukemiseen kriiseissä
Yksinäisten ja sairaiden auttamiseen

Köyhyyden torjuminen on ensisijaisesti yhteiskunnan velvollisuus. Kirkolla ei ole siihen taloudellisia eikä poliittisia voimavaroja. Kirkon on vaadittava yhteiskuntaa pitämään huolta kaikista ihmisistä. Kirkon on myös paikattava niitä aukkoja, joita jää yhteiskunnan turvaverkkoon. Seurakunnan on hyvä valmentaa kaikkia jäseniään huolehtimaan lähimmäisenrakkauden toteuttamisesta.

Seurakuntani tulisi maailmalla edistää

Nälän ja köyhyyden vähentämistä
Vähemmistöjen ihmisoikeuksia

Olen sekä lähetystyön että kansainvälisen diakonian kannattaja. Ne eivät ole toistensa vastakohtia. Kirkon tulisi erityisesti pyrkiä köyhyyden ja syrjäytymisen syiden poistamiseen. Iloitsen kaikista niistä järjestöistä ja valtioista, jotka tekevät työtä maailman köyhimpien auttamiseksi. Uskon myös siihen, että kristillinen ihmiskäsitys luo parhaan pohjan koko maailman hyvinvoinnille. Lähetystyö on minulle sekä julistusta että rakkautta.

Kehitysyhteistyön osuutta lähetysjärjestöjen työssä pitäisi kasvattaa

En ota kantaa.

Jokainen järjestö valitsee omat painopisteensä. Ja jokainen seurakuntalainen valitsee, mitä toimintalinjaa haluaa kannattaa. Minua lähinnnä ovat lähetys/kehitysyhteistyöjärjestöistä Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Kirkon Ulkomaanapu.

Espoon seurakuntien strategia tähtää seurakuntien yhteistyön tiivistämiseen. Pitäisikö seurakunnan toimintaa mielestäsi kohdentaa ensisijaisesti

oman seurakunnan jäsenille/Espoon laajuisena kokonaisuutena

Enimmäkseen oman seurakunnan jäsenille.

Seurakunta on minulle ensisijaisesti lähiyhteisö. Erityistehtäviä tulee kuitenkin hoitaa seurakuntien yhteistyönä. On hyvä, jos seurakunnat osaavat erottaa, milloin pitää toimia paikallisesti, milloin laajempana kokonaisuutena. Paikallisuus ja yhteistyö ovat parhaimmillaan toistensa täydentäjiä, eivät vastakohtia.

Avainsanat: Seurakuntavaalit, vaalikone, Olarin seurakunta


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini