Espoon tilinpäätöksen 2014 ennakkotieto

Espoon toimintakate heikkeni 51 miljoonaa. Sen pitäisi aiheuttaa pohdintaa: Mistä pitää erikseen maksaa, mihin tarkoitukseen kerätään verotuloja. Kuka on maksuvelvollinen, kenellä on oikeus ilmaisiin palveluihin. Ne ovat poliittisia, arvosidonnaisia linjauksia, jotka pitää toistuvasti tehdä.

Kaupungin talouden tuloksia pitää verrata ensisijaisesti edellisiin vuosiin, toissijaisesti alkuperäiseen talousarvioon ja vasta kolmanneksi voimassa olevaan talousarvioon (johon on jo lisätty vuoden aikana esiin tulleet talousarvion ylitykset). Kaupungin tilanne ei voi jatkuvasti heiketä edellisiin vuosiin verrattuna.

Espoon verotulot kasvoivat viime vuonna 2 %. Kun valtionosuudet vähenivät samaan aikaan, jäi veroluontoisten tulojen kasvu 1,1 %:iin. Sen tulisi olla kaupungin menojen kasvun yläraja, jotta pitkän tähtäimen tasapaino voisi säilyä tai parantua. Kaikki ne toimialat, joiden toimintakate on kasvanut yli 1,1 %, ovat heikentäneet kaupungin tulosta.

Pääomatuloista ei nykyisellään makseta kunnallisveroa. Ansiotulonsa pääomatuloksi - laillisesti - muuttaneet ihmiset ovat kunnallisia vapaamatkustajia. Siinä on seuraavalle eduskunnalle ja hallituksille pohtimista.

Kaupungin henkilöstön kasvu näyttäisi pysyneen hallinnassa. Tosin alustavassa tilinpäätöksessä ei ole eritelty kokonaan ulkoa ostettujen palveluitten henkilöstövaikutuksia.

Kaupunki velkaantui lisää ja sen lisäksi käytti vanhoja säästöjään eli purki rahastoja. Lisäksi kaupungin konserniyhtiöt sekä kuntainliitot, joissa Espoo on mukana, velkaantuivat lisää. Konsernivelat ovat moninkertaiset peruskaupungin velkoihin nähden. Investointivelat ovat järkeviä vain, jos niiden perustana oleva tulevaisuuskehitys on odotetun kaltainen, eli jos väestönkasvu toteutuu ja samalla myös työllisyys parantuu. Jos ei, tarjoamme tuleville sukupolville valmiin konkurssipesän. Tulen lähiaikoina kirjoittamaan erikseen Suomen väestönkasvuennusteista. Espoon kaikki lainat eivät ole korkosuojattuja. Espoon kassalaina lisääntyi 120 miljoonaa.

Sosiaali- ja terveystoimessa on huomattavaa, että erityissairaanhoidon kustannukset nousevat väestönkasvua ja inflaatiota nopeammin. Kustannukset tulevat kuntainliitosta ja kertovat siitä, että vaikka HUS toimii tehokaammin kuin maamme muut vastaavat yksiköt, kustannuskehitys ei ole hallinnassa. Se kannattaa muistaa, kun tehdään lopullisia ratkaisuja sosiaali- ja terveystoimen suuresta valtakunnallisesta uudistuksesta.

Lääkärin kiireettömään hoitoon pääsy Espoossa parani toivotulle tasolle vain keskimäärin. Edelleen on terveysasemia, joissa hoitoon pääsy kestää kohtuuttoman kauan.

Toimeentulotukea jouduttiin maksamaan tuntuvasti aikaisempaa enemmän. Kyseessä on toivottavasti suhdannevaihtelu. Jos Espoon työttömyys jää pitkällä tähtäimellä korkealle tasolle tai jos väestönkasvu perustuu siihen, että Espooseen asutetaan lisää ihmisiä, joilla ei ole töitä, olemme todella suurissa vaikeuksissa.

Alustavasta tilinpäätöksestä ei selviä millään tavalla Espoon sisäisten liikelaitosten ja konserniyhtiöiden tehokkuus ja kannattavuus. Vertailulukuina olisi esitettävä vastaavia palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin liiketoimintayksiköiden hintataso. Millaista sisäistä toimitilavuokraa Espoon kaupungin yksiköt maksavat verrattuna markkinavuokriin? Mikä on siivouspalvelujen hinta verrattuna kaupallisiin markkinoihin? Paljonko taloushallinto laskuttaa yhden laskun kirjaamisesta verrattuna tilitoimistoon? Oletan, että kaupungin jotkin toiminnot ovat kustannustehokkaasti hoidettuja, mutta oletan myös, että asiallinen vertailu toisi esiin merkittäviä puutteita joissakin kaupungin toiminnoissa.

Vääristynyt sisäinen hinnoittelu voi johtaa esimerkiksi siihen, että kouluilla on kyllä hyvät ja asialliset tilat, mutta ei varaa hoitaa opetusta. Joskus olisi myös asiallista pestä loppuun asti se pyykki, joka on johtanut julkisten tilojen homeongelmiin ja täysin kohtuuttomiin väistötilakustannuksiin.

Rahastosijoitusten selvityksen sarakkeiden otsikoita ei ilmeisesti kukaan kaupungin hallinnossa ole lukenut ajatuksella läpi. Samalla kannattaisi myös antaa kaupungin oma sijoitustoiminta ammattilaisille, ellei huonolle tulokselle ole jotain järkevää selitystä.

Taloudellisista tulostavoitteista keskeisin, kaupungin tuottavuuden paraneminen, ei toteudu. Tuottavuus on heikkentynyt. Suunta on tulevina vuosina saatava kääntymään.

Koko tulostavoitejärjestelmä olisi mietittävä uusiksi. Valtuuston ei olisi asetettava kuin palvelujen ja talouden kannalta kaikkein keskeisimmät ja sitovat tulostavoitteet. Sen lisäksi toimialoilla olisi oltava omia sisäisiä, hyvään toimintaan kannustavia tulostavoitteita ja myös välineet palkita tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion toteuttaminen ei voi olla erillinen tulostavoite. Se on velvollisuus.

Tulevaisuudensuunnitelmissa Espoon ei kannata tuijottaa pelkkään investointien määrään. On kyettävä myös sekä seuraamaan että hallitsemaan investointien jälkeisiä rahavirtoja.

Ja kannattaa muistaa, että ympäristön kannalta kestävä talousjärjestelmä ei voi perustua jatkuvaan väestönkasvuun.