Keilaniemi ja Kehä I:n tunneli

Kehä I tunneliin.
Työmatkat pitenevät.Espoon poikittaisliikenne laiminlyöty.
Raiteet pidentävät työmatkoja.
Espoo maksaa Helsingin kuluja

Espoon kaupunginvaltuusto päättää maanantai-iltana, voidaanko Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Keilaniemessä ryhtyä. Asemakaavapäätös on tehty kolme vuotta sitten ja on lainvoimainen. Nyt keskustellaan lähinnä siitä, sijoitetaanko Kehä I Keilaniemessä tunneliin vai ei.

Liikenteellisesti Keilaniemi on sekä työpaikka-alueeksi että asumiseen hyvä paikka. Metro alkaa kulkea elokuussa ja Raidejokeri tulee tarjoamaan suoran yhteyden Leppävaaraan sekä Helsingin työpaikka-alueisiin.

Tuhoutuuko Tapiola?

Maisemallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti Keilaniemi on sekä ongelmallinen että hyvä paikka.

Merellinen alue liittyy saumattomasti toisaalta Tapiolan puutarhakaupungin itäiseen osaan, Itärantaan, toisaalta Keilaniemen kapeaan työpaikkakaistaleeseen. Peruskysymys on, voidaanko Keilaniemeen rakentaa korkeita yli 30-kerroksisia taloja tuhoamatta samalla Tapiolan alkuperäistä ideaa. Miten voimme kehittää Espoota säilyttäen edellisten vuosikymmenten korkeatasoisen yhdyskuntasuunnittelun keskeiset ratkaisut?

Työmatkat pitenevät

Kehä I on osa yleistä epäonnistunutta suunnittelua. Ihmisten työmatkat ovat jatkuvasti pidentyneet. Uudenmaan työpaikoista lähes puolet sijaitsee Helsingissä ja melkein 100.000 ihmistä matkustaa päivittäin muista kunnista asunnon ja työpaikan väliä Helsinkiin. Koko Suomen työmatkojen keskipituudet ovat suurimmat Uudellamaalla.

Kaupungistumiseen liittyvä yhteiskunnan kehitys on pidentänyt työmatkoja. Asumisen ja työpaikan kohtuullinen läheisyys on edelleen ratkaisematon ongelma. Raideyhteys saattaa pidentää työmatkoja ja tekee työmatkasta usein kaksi- tai kolmivaiheisen; perille pääsy edellyttää liikennevälineen vaihtoa pahimmassa tapauksessa useamman kerran.

Kilpailussa työpaikoista Espoo on menestynyt huonosti. Espoossa on suurten kaupunkien pienin työpaikkaomavaraisuus. Vantaa on mennyt heittämällä Espoon ohi.

Laiminlyöty poikittaisliikenne

Julkinen liikenne ei ole kyennyt ratkaisemaan työmatkaongelmaa. Epäilen, ettei se siihen lähivuosikymmeninä kykenekään. Yhtälö on liian monimutkainen. Erityisesti Espoo on laiminlyönyt verkostomaisen julkisen liikenteen kehittämisen; kaikki merkittävät hankkeet päätyvät Helsingin keskustaan, vaikka työmatkaliikenne sinne ei vuosikymmeneen ole enää kasvanut.

Näkemykseni on, että henkilöauto on edelleen erinomainen ratkaisu perille pääsyyn – Helsingin ydinkeskustaa lukuun ottamatta. Suurin ongelma on öljy auton käyttövoimana ja se, että yhdyskuntarakennetta suunnitellaan yrittäen vaikeuttaa henkilöauton käyttöä.

On oikein, että autoliikenne erotetaan tehokkaasti jalankulusta. On myös oikein, että jalankulku jää maan pinnalle ja autot menevät maan alle. Siksi Kehä I:n kattaminen on järkevä ratkaisu.

Espoo maksaa muiden kustannuksia

Se taas on väärin, että Espoo joutuu maksamaan Kehä I:n kattamisen kaikki kulut omasta pussistaan. Se merkitsee, että Espoo joutuu maksamaan Helsingin työmatka- ja tavaraliikenteen kuluja. Espoota halkoo monta liikenneväylää, joiden tarkoituksena on hyödyttää Helsingin elinkelpoisuutta ja taloutta. Olisi kohtuullista, että niiden tuottaman haitan poistamisen kustannuksiin osallistuisivat sekä valtio että Helsinki.

Jos Espoon valtuustolle annetaan kunnolliset selvitykset Kehä I:n kattamisen kustannuksista rahoitus- ja kassavirtalaskelmineen, olen valmis kannattamaan töiden aloittamista.