Koulujen sisäilma ja Raide-Jokeri Espoon valtuustossa

Valtuustolle pitää tehdä selvitys kaupungin antamista lainojen takauksista.

Esteettömyysohjelma kaipaa konkreettisia tavoitteita.

Tuoko Raide-Jokeri kerrostalot Pohjois-Tapiolan pientaloalueelle ja Laajalahden lintukaislikkoon?

Koulujen sisäilmaongelmat eivät ole hallinnassa.

Romahtaako Matinkylän terveyskeskuksen asiakasmäärä?

Espoon kaupunginvaltuuston 13.6. asiat

Lainan takaus Espoon Asunnon Oy:lle

Lainan määrä on 12 milj. euroa ja se käytetään vanhojen lainojen järjestelyyn. Uusien takausten antamisen yhteydessä on esitettävä valtuustolle kaupungin omavelkaisten takausten yhteissumma. Nämä takaukset ovat käytännössä kaupungin omaa velkaa, vaikka ne todennäköisestoi saadaankin maksetuksi ko. yhtiön omilla tuotoilla.

Espoon asunnoista tulisi kaupunginvaltuustolle antaa tiedoksi vuosittain laskelma tai ainakin arvio siitä, kuinka suuri osa yhtiön tuotoista rahoitetaan kaupungin verovaroista muiden talousarviokohtien (esim. sosiaalitoimen menot) kautta.

Espoon Keskuskeittiön lainan takaus

Tässä on myös kyseessä kaupungin omavelkainen takaus 19,6 miljoonaa euroa. Sen lisäksi, että kaupungin omavelkaisten takausten kokonaismäärä tulisi ilmoittaa valtuustolle, keskuskeittiön toiminnassa pitää seurata sen tuottamien aterioiden kokonaishintaa ja verrata hintatasoa kaupallisten toimijoiden hintaan. Oman tuotannon ylläpito on mielekästä vain, jos se on kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin ostaminen yksityisiltä markkinoilta.

Huhtikuun seurantaraportti

Talousarvion toteutumisen seurannassa tulisi valtuustolle näyttää myös alkuperäiset talousarvioluvut, jotta muodostuisi mielikuva siitä, onko budjetti laadittu realistisesti. Nyt seurataan lähinnä sitä, onko valtuusto hyväksynyt talousarvion muutokset.

Tilikauden tuloksen budjetusta poikkeava heikennys tulee käytännössä kokonaan sosiaali- ja terveystoimesta.

Esteettömyysohjelma

On hyvä, että esteettömyysohjelma on saatu tehdyksi. Ohjelman seuraavassa versiossa kannattaa kiinnittää huomiota konkreettisten, mitattavien tavoitteiden asettamiseen.

Raide-Jokeri

Olen kevyen raideliikenteen lisäämisen kannattaja. Raide-Jokeri parantaa poikittaisyhteyksiä Espoon itäkolkassa.

Uusien liikennesuunnitelmien esittämisen yhteydessä on esitettävä niiden konkreettiset vaikutukset koko kaavoitukseen. Kun Raide-Jokeri aiheuttaa lisärakentamista 30.000 ihmisen asunnoille, on esitettävä sen vaikutukset sekä kokonaan uusien asuntoalueiden rakentamiseen että nykyisten asuntoalueiden mahdolliseen lisärakentamiseen. Ilman näitä suunnitelmia valtuutettujen on mahdotonta muodostaa mielikuvaa siitä, onko esitetty ratkaisu heidän arvojensa ja tavoitteittensa mukainen.

Kaupunkisuunnittelun kriittinen kohta on siinä, miten nykyisten ja tulevien asukkaiden edut sovitetaan yhteen siten, että molemmat ryhmät huötyvät. Huonoa suunnittelua on se, että kaikki uusi rakentaminen tehdään vanhojen asukkaiden tappioksi.

Minusta asia voidaan päättää, mutta seuraavien valmistelujen tulee olla kaupungin kokonaissuunnittelun kannalta parempia.

Espoonlahden metrokeskuksen kaava

On hyvä, että Espoonlahteen saadaan kirjasto- ja kulttuuritilaa.

Koulujen sisäilmaongelmat ratkaisematta

Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmista on lähes kaikkien kaupunginvaltuutettujen allekirjoittama. Espoon – sekä muidenkin kuntien – kouluilmaongelman ydin on, että koulut on joko rakennettu huonosti tai ylläpidetty huonosti. Sen seurauksena kouluihin tulee yllättäviä sisäilmaongelmia, jotka sairastuttavat lapsia ja aiheuttavat ennakoimatonta peruskorjaus- ja väistötilatarvetta. Todennäköisesti julkisessa rakentamisessa on myös käytetty sellaisia rakenne-, materiaali- ja rakennustekniikkaratkaisuja, joiden vaikutuksia ei ole riittävästi tunnettu tai hallittu.

Tästä valtuustolle annetusta vastauksesta voi tulla vain siihen johtopäätökseen, että tilanne ei ole kenenkään hallinnassa. Ongelma tiedostetaan, mutta kukaan ei tiedä, miten sitä lähdettäisiin ratkaisemaan.

Kun kaupunginhallitus tarjoaa valtuustolle selvitystä, jossa ilmoitetaan, että sivistystoimi haluaa kymmenessä vuodessa lisää investontirahaa yli 132 miljardia euroa – Espoon koko vuosibudjetti on runsas miljardi – on ainoa mahdollinen johtopäätös, että kukaan virkamiehistä tai kaupunginhallituksen jäsenistä ei ole viitsinyt lukea näitä selvityksiä ajatuksella läpi. Jos olisi, lapsus olisi korjattu. Miksi näitä kysymyksiä tehdään ja niihin vastataan?

Espoolla ei ehkä olekaan ensisijaisesti sisäilma- vaan johtamisongelma. Siihen kannattaisi tarttua.

Matinkylän terveyspalvelujen siirto Tapiolaan

Matinkylän terveysaseman siirto Tapiolaan on farssi, jossa asukkaita ei ole kuultu eivätkä heidän tarpeensa ole olleet ensisijaisia. Veikkaan, että tuloksena on matinkyläläisten joukkosiirtyminen Isoon Omenaan sijoittuvan ostopalveluterveyskeskuksen – Mehiläisen – asiakkaiksi. Samalla Matinkylän – Tapiolassa toimivan – terveyskeskuksen asiakaskäyntien määrä veikkaukseni mukaan romahtaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalta ottaisin mielelläni selvityksen siitä, mitkä ovat lautakunnan käytännöt kaupunkilaisten kuulemisessa ennen ratkaisujen tekoa.

Toinen asia, mikä kannattaisi selvittää, on, ovatko yksityistetyillä terveysasemilla toimivat lääkärit ko. yrityksen omia työntekijöitä vai ostavatko kaupungin kanssa sopimuksen tehneet yritykset terveysasemien lääkäripalveluja muilta yrityksiltä. Mahdollisilla kiertojärjestelyillä ei ole merkitystä palvelujen laatuun tai saatavuuteen, mutta kylläkin kaupungin verotulojen kehitykseen.