Espoon talous, vahva mutta kriittinen

Share |

Perjantai 9.9.2016 klo 21.51 - Simo Repo


Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyy 12.9. vuoden 2017 talousarvion kehykset ja veroprosentin. Kehystalousarvio on hyvä asia. Siinä on mahdollisuus nähdä suuret linjat ja tietää, missä mennään. Samalla kehystalousarvio paljastaa kaupungin talouden keskeisimmät ongelmat.

Veroprosentti ennallaan

Veroprosentti ehdotetaan pidettäväksi ennallaan. Se on hyvä. Jos veroja nostettaisiin, pitäisi tehdä jotain todella uutta ja enemmän. Veroja nostamalla ei voi paikata huonoa asioiden hoitoa, ei edes homehtuvia rakennuksia. Jos rahat eivät riitä lasten ja nuorten terveellisten tilojen ylläpitoon, pitää lykätä uusinvestointeja ja käyttää rahat vanhojen rakennusvirheiden korjaamiseen ennen uusien aloittamista. Koko toimintaa pitää parantaa, ei maksattaa asukkailla lisää. Ei ole näkyvissä mitään sellaisia oleellisesti uusia palveluja, jotka oikeuttaisivat veroprosentin nostamiseen. On kyllä näkyvissä paljon sellaisia huonosti toteutettuja investointeja (homekouluja ja -päiväkoteja), jotka syövät voimavaroja palveluista.

Palvelut vastaan investoinnit

Kuntatalouden oleellinen kysymys on, mennäänkö palvelut vai investoinnit edellä. Investoidaanko sillä rahalla, mikä palveluista jää vai palvellaanko sillä rahalla, mikä investoinneista jää? Ongelma näkyy myös Espoon taloussuunnittelussa. Vauhtisokeus ei kannata kunnassakaan.

Kuntien velkavetoinen yhteistyö

Espoon keskeinen ongelma velkaantuminen. Velan hoito ei tällä hetkellä maksa juuri mitään, mutta jos alkaa maksaa, ollaan tosi vaikeuksissa. Espoon velkaantumisen ei näy niinkään peruskaupungin talousarviossa. Se näkyy kaupungin tytäryhtiöissä ja ennen kaikkia pääkaupunkiseudun kuntien yhteisissä yrityksissä, jotka hoitavat kuntien yhteisiä tehtäviä.

Kattavat investointilaskelmat (kaupungin kasvusta johtuvat kustannukset ja niiden takaisinmaksulaskelmat) puuttuvat kehystalousarviosta. On vain yleinen usko siihen, että väestönkasvu tuo kunnalle tuloja. On vastuutonta tehdä päätöksiä ilman laskelmia ja niiden seurantaa. Pitäisi tietää, mitä väestön kasvu maksaa kiinteistö-, liikenne-, koulutus-, terveydenhuolto, sosiaalihuolto- ym. kustannuksina suorien investointien lisäksi. Pitäisi myös tietää, mitkä ovat keskeiset riskitekijät.

Korkeasti koulutetut työttömät

Espoon leimallisena piirteenä on tällä hetkellä korkeasti koulutettujen työttömyys. Ilmiö on uusi ja liittyy oleellisesti Espoon ajateltuun rooliin korkean teknologian edelläkävijäkaupunkina. Tehdyt valinnat ja asetetut tavoitteet saattavat olla erinomaiset, mutta niiden tuomat riskit pitäisi sekä huomioida että ottaa hallintaan.

Elinkaarimalli selvitettävä

Elinkaarimallilla toteutettavien investointien seurantalaskenta ja johtopäätökset sekä arvio mallin vaikutuksesta toimialojen käyttötalousarvioon pitäisi tehdä kunnolla, varsinkin kun uusia elinkaarimallilla toteutettavia hankkeita näyttää tulevan kiihtyvällä vauhdilla lisää. Kuninkaantien lukion kiinteistökustannukset vuonna 2013 olivat 5.130 euroa/oppilas, Espoon lukioiden keskiarvo 1.692 euroa/oppilas. Suuntaa-antava kokonaislaskenta on mahdollista tehdä, jotta uusien julkisten rakennusten tarkoituksenmukaista rahoitusmallia voitaisiin arvioida. Vaikka esitän lukuja, en ota kantaa elinkaarimallin puolesta tai sitä vastaan. Luvut kertovat kuitenkin ilman muuta, että puhutaan kaupungin kokonaistalouden kannalta merkittävistä summista. Nyt uusia elinkaarimallisopimuksia tehdään ilman kokeiluprojektin kokonaisarviota.

Ainakin minulle on epäselvää, millä periaatteella elinkaarimallin kustannukset vaikuttavat toimialan käyttötalousarvioon. Yhtä epäseltää minulle on, millä periaatteella perinteisen investointimallin kustannukset vaikuttavat toimialan käyttötalousarvioon.

Poistojen riittävyyden arviointi myös tehtävä. Terveessä taloudessa poistot riittävät samantasoisen kiinteistökannan ylläpitoon ja korvausrakentamiseen. Uusinvestointeja voidaan tehdä lisärahalla, mutta korvausinvestointeihin poistojen pitäisi riittää. Talousseurannassa nämä laskelmat tulisi selkeästi esittää kaupunginvaltuustolle.

Väestönkasvun kustannuslaskenta

Myös väestönkasvun kustannuslaskennan tulisi olla kaupunginvaltuuston päätösten perusteena. Mitä maksaa uusi asukas/perhe kaikkine palveluineen? Ei siis riitä, että maankäyttömaksuilla kustannetaan kaavoituksen, kadunrakennuksen ja vesihuollon kustannukset. Pitää voida taata myös koulujen, päiväkotien, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ym. kasvavien kustannusten kattaminen väestönlisäyksen tuomilla tuotoilla. Jos niin ei tapahdu, kasvu johtaa kuntatalouden umpikujaan.

Teoria siitä, että lisärakentaminen ja kaupungin tiivistäminen laskee asumiskustannuksia, on osoittautunut vääräksi. Tosiasia on, että mitä tiiviimpi on kaupunki, sen korkeammat ovat kustannukset.

Espoon väestönkasvu rakentuu jo nyt suurelta osin maahanmuuttajien varaan. Myös suuri osa Espoossa syntyvistä tulee maahanmuuttajaperheisiin. Sillä tulee väistämättä olemaan vaikutus myös kaupungin kielipolitiikkaan. Jos Espoo pyrkii kansainväliseksi toimijaksi, kielipolitiikan edellytykset on selvitettävä ja tehtävä asianmukaiset päätökset. Omasta mielestäni se ei merkitse ruotsinkielisten espoolaisten etujen polkemista vaan takaamista.

Verojen maksu tuo hyvinvointia

Espoon tulee seurata myös kunnallisveron maksajien määrää ja profiilia. Tällä hetkellä monet korkeasti koulutetut ammattiryhmät siirtävät tulojaan pääomatuloiksi. Toiminta on lain mukaista. Kunnan kannalta ongelmallista on, että pääomatulosta ei makseta kunnallisveroa. Yhä harvempi maksaa kunnallisveroa, jolla katetaan kunnallisia palveluita. Kunnan kulujen kattaminen kasautuu yhä harvempien hartioille ja paine nostaa heidän verorasitustaan kasvaa. Ongelma ei ole kunnan ratkaistavissa vaan edellyttää verolainsäädännön uusimista eduskunnassa. Mielestäni olisi järkevää, että kaikkea yritystoiminnasta yksityiseen käyttöön siirrettävää varallisuutta verotettaisiin samalla tavalla siitä riippumatta, missä muodossa varojen siirto tapahtuu.

Sisäisten palvelujen hinnat kuriin

Panostaisin Espoossa myös sisäisten palvelujen kustannustason seurantaan. Oman organisaation tuottamissa palveluissa pitää päästä alle markkinahintojen, muutoin sisäiset palvelut pitää lopettaa ja siirtyä ostamaan palveluita yleisiltä markkinoilta.

Avainsanat: Espoon kehystalousarvio, veroprosentti, Espoon kunnallisvero, kunnan velkaantuminen, investointilaskelma, korkeasti koulutettujen työttömyys, elinkaarimalli, verolainsäädännön uudistaminen, sisäiset palvelut


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini