Espoon vuoden 2017 talousarvio on periaatteessa kunnossa, mutta riskejä on:
Kaupungin velkaantuminen taittuu vain, jos talousarvion ennusteet pitävät. Jos rakennuskohteet jatkuvasti osoittautuvat merkittävästi arvioitua kalliimmiksi ja jos rakennamme niin huonosti, että peruskorjaustarpeet yllättävät, emme saavuta talouden tasapainoa. Meidän on valittava sellaiset virkamiehet ja konsultit, jotka osaavat laskea, ja sellaiset rakentajat, jotka osaavat rakentaa.
Ei ole järkevää rakentaa kokonaisia kaupunginosia tai niiden ydinalueita 40 vuoden välein uudelleen. Pitää kyetä näkemään ja suunnittelemaan pidemmälle.
Espoon koulujen määrästä ja meneillään olevista peruskorjauksista voi laskea, että peruskorjausväli on alle 15 vuotta. Se on ainakin vuosikymmen liian vähän. Pitää kyetä rakentamaan paremmin. Ja jos se ei nykytekniikalla onnistu, pitää palata sellaiseen tekniikkaan, jolla se on mahdollista.
Päätösten pitää rakentua luotettaville laskelmille, ei arvioille. Laskelmat pitää tuoda kirjallisina päättäjien ja kuntalaisten tietoon. Valinnan elinkaarimallin sekä perinteisen oman rakentamisen ja oman kiinteistöhuollon välillä pitää perustua taloudellisiin faktoihin, ei mutu-tuntumaan tai mieltymyksiin. Se valitaan, joka on edullisempi. Jos valitaan oma tuotanto, on pidettävä huolta siitä, että kaupungin palveluksessa on henkilöstö ja organisaatio, joka osaa ja tahtoo pitää rakennuksista huolta.
Espoon talouden tasapaino on laskettu 4000-5000 asukkaan vuosikasvulle. Kun kaupunki kasvaa, on pidettävä huolta myös vanhojen asukkaiden eduista. Ei mitään hyvää kehitystä voida rakentaa sille, että uuden kasvun saamiseksi poljetaan vahojen asukkaiden edut ja tarpeet maan rakoon.
Lisäksi kannattaa muistaa, että pitkän päälle politiikka, joka perustuu jatkuvaan väestön ja tuotannon kasvuun, johtaa väistämättä ympäristön umpikujaan, annettiin politiikalle miten kauniita nimiä tahansa.
Espoon kasvu on pari viime vuotta perustunut pelkästään maahanmuuttoon sekä maahanmuuttajaperäisen väestön kasvuun. Näin tulee olemaan myös seuraavina vuosina. En ota kantaa siihen, onko se hyvä vai paha, mutta se tulee edellyttämään muutoksia kaupungin toimintatavoissa, kielipolitiikassa ja palvelujen taloudellisessa järjestämisessä. Näihin muutoksiin on varauduttava.
