Miksi olin ehdolla

Seuraavalla vaalikaudella ratkaistaan Espoon valtuustossa suuria asioita:

SOTE-uudistuksen myötä kaupungin verotulot laskevat n. 1,5 miljardista n. 600 miljoonaan. Espoo käyttää nyt n. 300 miljoonaa vuodessa investointeihin. Jokainen ymmärtää, että taloustilanne muuttuu oleellisesti. Tulot ja menot on saatava tasapainoon. Hienosäätö ei riitä.

SOTEn myötä kaupungin työntekijöistä siirtyy noin puolet maakunnan palvelukseen. Se merkitsee, että myös kaupungin keskushallintoa on kevennettävä merkittävästi. Juustohöylä ei riitä. On tehtävä rakenteellisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat myös johtoportaan koostumukseen.

Espoo on tehnyt valtion kanssa MAL(maankäyttö-, asuminen ja liikenne) -sopimuksen, joka perustuu asukasmäärän kasvattamiseen. Jos Espoo haluaa kasvaa kestävästi,on siirryttävä järjestelmään, joka mittaa työtä tekevien espoolaisten määrää. Emme voi menestyä kaupungissa, joka kahmii alueelleen ihmisiä, joita ei kyetä työllistämään.

Espoon tulee edelleen ottaa vastaan ulkomaalaisia, myös pakolaisia. Heille pitää antaa mahdollisuus elää yhteiskunnan työtä tekevinä, tuottavina jäseninä.

Espoon kaavoittamisessa pitää ottaa huomioon nykyisten asukkaiden toiveet ja tarpeet. Kun ihminen hankkii itselleen Espoosta asunnon, hänen tulee tietää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, millaisessa ympäristössä asuu. Kaavoitukseen tulee voida luottaa. Siksi kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua pitää tehdä paljon nykyistä pitemmällä tähtäimellä.

Jokaista vihreää keidasta asutuksen keskellä ei tule antaa kiinteistöbisneksen rahantekovälineeksi. Lähipuistot on tarkoitettu virkistystä, ei uudisrakentamista varten. Espoon keskuspuistolle pitää määritellä rikkomattomat rajat.

Espoon liikennejärjestelmä pitää uudistaa täydellisesti. Tähän asti on rakennettu tehokkaita joukkoliikenneyhteyksiä vain Espoosta Helsingin keskustaan. Espoon kaupunkikeskukset ja niiden väleihin jäävät kaupunkitaajamat on yhdistettävä tehokkaalla joukkoliikenneverkolla, joka rakennetaan järkevään hintaan ja riittävän joustavasti.

Helsigin Seudun Liikenteen hinnat ovat täysin kohtuuttomat. Normaali eurooppalainen hintataso Espoosta Helsinkiin olisi korkeintaan 3 euroa, ja eurollakin vastaavan matkan monissa kaupungeissa pääsee. Suunniteltu - ja jo päätetty - hintauudistus tekee Espoon sisäiset matkat taloudellisesti mahdottomiksi monille vähävaraisille espoolaisille, erityisesti eläkeläisille.

Yksityisautoilua ei vähennetä tekemällä se vaikeaksi vaan kehittämällä joukkoliikenne-välineistä edullisia, vaivattomia ja helppoja käyttää. Näitä ratkaisuja odotettaessa on pysäköinti tehtävä helpoksi, luvalliseksi ja maksuttomaksi. Älyttömät aluepysäköintikiellot pitää poistaa. Emmekä saa kivijalkaliikkeitä menestymään, jos estämme asiakkailta pääsyn liikkeisiin.

Kaikkiin lasten käyttämiin rakennuksiin on tehtävä terveellisyystarkastus. Homekoulut on korjattava välittömästi. Ennen kaikkea on pidettävä huolta siitä, ettemme rakenna sellaisia uusia rakennuksia, jotka tulevat alta aikayksikön käyttökelvottomiksi. Jos uusi tekniikka ei ole hyvää tai sitä ei osata käyttää, on palattava sellaisiin ratkaisuihin, jotka hallitaan.

Jokaisesta espoolaisesta on pidettävä huolta. Kolmannen sektorin toimijat tekevät hyvää ja luotettavaa, usein kaupungille ilmaista tai erittäin edullista työtä. Sitä pitää kaupungin tukea.

Espoo pitää jakaa pienempiin alueellisiin yksiköihin, joiden asukkaille annetaan oikeaa, myös taloudellista päätösvaltaa heitä koskevissa lähiasioissa. Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija eikä lähidemokratia ole kallista, vaan päin vastoin säästää kaupungin kustannuksia.

Tässä keskeisiä syitä, joiden vuoksi olen ehdolla Espoon kaupunginvaltuustoon.

Simo Repo