Asukaslähtöisyys lähtökuopissa

Share |

Keskiviikko 24.10.2018 klo 23:19 - Simo Repo


Espoo on ottanut strategiassaan - Espoo-tarinassa - arvokseen asukas- ja asiakaslähtöisyyden. Strategia määrittelee, että "Espoon kaupungin toiminta on avointa, demokraattista ja helposti lähestyttävää. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen."

Espoo-tarinan periaatteet ja tavoitteet ovat olleet voimassa viisi vuotta. Kriittisesti katsoen kaupunki on asukaslähtöisyyden toteuttamisessa edelleen lähtötelineissä.

Asukaspiittaamattomuus - asukasreaktiivisuus - asukaslähtöisyys

Asiakaslähtöisyydessä keskeisenä tekijänä on päätöksentekorakenne. Oleellista on, missä vaiheessa päätöksentekoa asukkaat tulevat prosessiin mukaan. Päätöksenteon asukaslähtöisyyttä voitaisiin kuvata janalla, jonka vasemmassa laidassa on asukaspiittaamattomuus, keskellä asukasreaktiivisuus ja oikeassa laidassa asukaslähtöisyys.

Asukaspiittaamattomuus on päätöksentekoa, jonka aloittamisessa, valmistelussa tai päätöksenteossa ei asukkaita kuulla. Päätöksiä saatetaan tehdä organisaatioiden, yritysten, virkamiesten tai teknisen kehityksen tarpeista. Kustakin tapauksesta erikseen riippuu, poljetaanko näissä päätöksissä asukkaiden etuja ja tarpeita vai ei. Todennäköisesti tulevaisuudessakin tehdään päätöksia, joissa asukkaita ei - eikä ehkä tarvitsekaan - kuulla.

Asukasreaktiivisuus on päätöksentekoa, jossa asukkailla on jossain vaiheessa - usein lain pakottama - mahdollisuus ilmaista mielipiteensä valmisteltavasta päätöksestä. Tyypillisesti tällaisia asioita on kaavoituksessa. Kaava on pakko panna näkyville, asukkailla on mahdollisuus tehdä muistutuksia ja valituksia. Valitettavan usein vaikuttaa siltä, että virkamiesten keskeisin tehtävä on perustella, miksi asukkaiden näkökulmia ei kaavassa voi tai tarvitse ottaa huomioon. Toki sellaisiakin kaavoja tehdään, joissa alullepanijoina ovat paikalliset asukkaat.

Asukaslähtöisyys olisi toimintatapa, jossa asukkaat saisivat ensin määritellä omat tarpeensa ja virkakoneisto valmistelisi päätökset niiden toteuttamiseksi. Monet kaupungit - myös Espoo - ovat jo ottaneet ensi askeleita asukaslähtöisen päätöksenteon toteuttamiseksi.

Kunnallisen vallankäytön kolmijako

Vallankäyttö kuntien hallinnossa voitaisiin jakaa kolmeen osaan: virkamiesvalta, demokraattinen valta ja asukasvalta.

Virkamiehet käyttävät valtaa jokapäiväisessä työssään eikä sitä voi eikä tarvitse poistaa. Asiat on hoidettava säädösten ja tehtyjen päätösten mukaan.

Demokraattista valtaa kaupungin hallinnossa käyttävät poliittisten puolueiden edustajat valtuustossa, kaupunginhallituksessa sekä lautakunnissa. Demokraattisen vallan ja virkamiesvallan välillä käydään kädenvääntöä jokaisessa kokouksessa. Valitettavan usein näyttää siltä, että virkamiehet vievät ja poliitikot vikisevät - jos aina sitäkään.

Demokraattisen prosessin heikkoutta kunnan hallinnossa olisi paikattava asukasvallalla. Asukkaiden paikallinen vallankäyttö näyttäisi olevan tarpeen myös alueeltaan jä väkimäärältään ylisuurissa kunnissa. Sellainen kunta on myös Espoo. Asukasvallan tehostamista puoltaa sekin, että jokainen ihminen on paras asiantuntija oman elämänsä ja lähiympäristönsä kysymyksissä.

Pienin askelin eteenpäin

Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi. Siksi lähtisin toteuttamaan asukasdemokratiaa pienin askelin.

Ensin olisi nimettävä niitä asioita, joissa asukasvaltaa haluttaisiin toteuttaa. Päätöksentekoalueiden tulisi olla riittävän pieniä. Ongelmallista on, että eri asioissa saattaa olla eri kokoisia ihannealueita. Selvää on, että Espoon nykyiset suuralueet ovat liian laajoja toimivan lähidemokratian toteuttamiseen.

Mahdollisia asukasdemokratian päätöksentekoalueita saattaisivat olla kaavoitus, pysäköinti, liikennejärjestelyt, joukkoliikenne, viheralueiden määrittely ja hoito, kouluverkko, terveysasemien sijoittelu, harrastustoiminta, liikuntapaikat, julkisten rakennusten käyttö... Mahdollisuuksia on paljon. Joidenkin tehtävien hoidosta voitaisiin maksaa myös esim. taloyhtiöille korvauksia.

Oleellista olisi, että asukasdemokratian toteuttamisessa lähdettäisiin rohkeasti liikkeelle ja edettäisiin riittävän pienin, mutta määrätietoisin askelin. Tarvittavat muutokset olisi tehtävä myös kaupungin talousarviorakenteeseen. Niitä muutoksia ei tehdä enää syksyisin, kun talousarvion rakenne on jo valmis, vaan keväällä, kun uuden kehystalousarvion jaotteluja rakennetaan.

Asukaslähtöisyys vallankäytön muuttamista

Asukaslähtöisyys vie väistämättä valtaa sekä virkamiehiltä että puoluepohjaiselta järjestelmältä. Ehkä juuri tämä on koko projektin vaikein tosiasia. Asukaslähtöisyys on suoraa, ei edustuksellista demokratiaa. Yhteiskunnallamme ei ole siitä juurikaan kokemusta.

Tosiasia on kuitenkin se, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on jo joka tapauksessa muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Nuoremmat sukupolvet eivät ole lähteneet aktiivisesti mukaan nykyiseen kunnalliseen vallankäyttöjärjestelmään vaan etsivät uusia vaikuttamisen kanavia.

Jokainen uusi asukaslähtöinen projekti vie asiaa eteenpäin. Siksi kannattaa yrittää.

Avainsanat: asukaslähtöisyys, paikallisdemokratia, Espoo-tarina, virkamiesvalta, Espoo


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini