Väestöennuste ja Espoo ristiriidassa

Share |

Sunnuntai 18.11.2018 klo 10.35 - Simo Repo


Tilastokeskuksen väestöennuste ja suurten kaupunkien asukasmäärätavoitteet ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Tilastokeskus ennakoi maamme asukasmäärän vähentyvän 2030-luvulta alkaen, ikäihmisten määrän lisääntyvän, mutta työikäisten ja lasten määrän vähentyvän. Suuret kaupungit ovat laskeneet ennusteensa ja tavoitteensa sen mukaan, että työvoima jatkaa voimakasta kasvua ja kokonaisväestö kasvaa.

Kaupunkien talousennusteet romahtavat

Jos Tilastokeskus osaa asiansa edes suunnilleen oikein, suurten kaupunkien sekä väestö- että talousennusteet romahtavat. Tähän asti kaupunkien kasvu on perustunut maaseudun ja pienempien kaupunkien tyhjentämiseen väestöstä sekä maahanmuuttoon. Nyt nuoret ja työikäiset muuttajat alkavat loppua. Pienissä kaupungeissa ja maaseudulla on jäljellä enimmiltään vanhuksia eikä heistä ole suurkaupunkien talouden pelastajiksi. Maahanmuutto on mahdollisuus saavuttaa väestötavoitteet, mutta sen toteuttamisesta - tai edes sallimisesta - ei ole yksimielisyyttä eikä yhteskuntamme ole muokannut rakenteitaan massiivisen maahanmuuton hallitsemiseen.

Väestönkasvun tyrehtymisen yhteiskuntataloudellinen perusongelma on se, että sekä valtion että kuntien talousjärjestelmä on rakennettu jatkuvan taloudellisen kasvun varaan. Jos kasvun yksi perusedellytys, työvoiman lisääntyminen, pettää, koko järjestelmä romahtaa. Meillä puhutaan paljon kulutuksen hillitsemisestä, ympäristökuorman keventämisestä ja kestävästä kehityksestä. Tosiasiassa reaalipolitiikka ja koko yhteiskunnan kehitys kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan.

Espoon epärealistiset suunnitelmat

Kotikaupungillani Espoolla on huikeat tulevaisuudensuunnitelmat. Väestö kasvaa lähes räjähdysmäisesti seuraavat 30 vuotta. Kaupunki tekee massiivisia investointeja. Espoo on jo nyt Suomen velkaisin kunta, vaikka suuri osa veloista onkin piilotettu konserniyhtiöiden - ei siis peruskaupungin - taseisiin. Neljän miljardin kokonaisvelkataakkaa helpottavat vain hieman 0,7 miljardin rahastosijoitukset. Jos jatkuvan kasvun unelmat romahtavat toteutumattoman väestökehityksen myötä, myös koko kaupungin talous romahtaa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen ennakoimaan kehitykseen on Espoon osalta ainoa ratkaisu tarvittavan työvoiman massiivinen maahanmuutto. Se ei tarkoita mitä tahansa maahanmuuttoa. Humanitäärinen maahanmuutto on minusta inhimillistä ja kannatettavaa ja se voitaisiin toteuttaa paljon nykyistä paremmin. Mutta Espoon - ja oletettavasti myös koko Suomen - maahanmuutto tarvitsee ammattitaitoisia ja koulutettuja työntekijöitä. Kilpailemme maailmanlaajuisilla työntekijämarkkinoilla. Siinä kilpailussa menestyminen takaa taloudellisen nousun jatkumisen. Tappio merkitsee suunnattomia vaikeuksia.

Tarvittavia toimenpiteitä

Espoon pitäisi juuri nyt tehdä kaksi asiaa:

1) Laatia vaihtoehtoiset taloussuunnitelmat siltä varalta, että väestön ja talouden kasvu kääntyy laskuun.

2) Laatia ja toteuttaa ohjelma toivotun maahanmuuton toteuttamiseksi ja espoolaisen yhteiskunnan sopeuttamiseksi maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin.

...ja jos todella haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen, meidän pitäisi

- luoda talousjärjestelmä, joka ei perustu jatkuvaan väestön ja tuotannon kasvuun.

Valitettavasti en usko yhteiskuntamme kykyyn muuttaa talousjärjestelmäänsä muutoin kuin katastrofin kautta.

Avainsanat: Väestöennuste, maahanmuutto, Tilastokeskus, talousennusteet, talousjärjestelmä


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini