Pikaluotot ja korkokatto

Syyskuun alusta voimaan tulee kulutusluottojen korkokatto 20 %. Korkokatto tulee koskemaan myös yli 2.000 euron suuruisia luottoja. Uudistus on hyvä, mutta riittämätön.

20 % korkokatto on liian korkea todellisen korkokannan ollessa lähellä nollaa. Velan korolle ja kuluille pitäisi määritellä yhteiskatto, joka voisi olla luokkaa 10 % yli määritellyn viitekoron. Siis noin puolta pienempi kuin voimaan astuva korkokatto. Viitekoron vaihtelu nostaisi ja laskisi korkokattoa automaattisesti ilman, että lakia tarvitsisi muuttaa.

Lisäksi velalliselle tulisi säätää oikeus saattaa velkansa ulosottoon. Nyt pikavippejä antavat yritykset eivät anna velkoja ulosottoon, koska ulosottokorko on pienempi kuin pikavippikorko. Uhri pidetään kynsissä ja häneltä lypsetään kaikki mahdollinen raha. Ulosotto olisi kuin erotuomarin pilli, joka puhaltaa pelin poikki ja pakottaa saattamaan asian ratkaisuun.

Kaupalliselle toimijalle, joka antaa luottoa ilman vakuuksia maksukyvyttömälle henkilölle, pitäisi määritellä omavastuu, joka olisi niin korkea, että pikavipeillä keinottelu loppuisi kokonaan. Hädänalaisten tai omaa maksuvalmiuttaan huonosti hallitsevien ihmisten auttaminen on yhteiskunnan tehtävä. Velkaneuvonnalle pitäisi myös taata sellaiset työvälineet, jotka johtavat velallisen kannalta järkeviin ratkaisuihin.

Ylipäänsä yhteiskuntaa pitäisi ohjata suuntaan, jossa yksittäisen henkilön ei ole tarpeen ottaa kulutusluottoja. Velka voi olla järkevä tapa suurten perushankintojen, kuten esimerkiksi asunnon, tekemiseen. Velan ottamisen tarve juokseviin elinkustannuksiin kertoo, että yhteiskunnan perusjärjestelmissä on jotain pahasti pielessä.