Espoo tarvitsee valtuuston rautakouraa

Espoon kaupunki on ajautumassa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Kaupungin väkimäärän kasvu aiheuttaa kustannuksia, jotka eivät ole hallinnassa. Nyt on kaupunginvaltuuston korkea aika ottaa tiukka ote kaupungin johtamiseen. Enää ei riitä reagointi virkamiesten, lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimintaan. Valtuuston on kyettävä pitämään kaupungin suuret ja keskeiset linjat hallinnassaan.

Espoon kaupungin pitää muuttaa talouden seurantajärjestelmäänsä. Muutosten tarve tulee nyt niin myöhään tietoon, ettei siihen ehditä enää kuluvan vuoden aikana riittävästi vastata. Ennen kesäkauden alkua on saatava seurantaraportti, jonka perusteella valtuusto voi tarvittaessa suunnata uudestaan koko syyskauden toimintaa ja taloutta.

Seurantaraportin pitää myös oleellisesti vaikuttaa seuraavan vuoden talousarvioon. Nyt esille tulleita virheitä ja väärinarviointeja ei saa ensi vuoden talousarviossa toistaa.

Espoon pitäisi hallita kasvun tuomia kustannuksia esim. niin, että suuret rakennusprojektit toteutetaan hyvin ennakoituina taloudellisen laskusuhdanteen aikana, jolloin hintataso on alempi. Se merkitsee myös entistä pitkäjänteisempää kaupunkisuunnittelua. Suuret projektit pitää suunnitella ja pohjustaa niin hyvissä ajoin, että ne voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kaupungin ehdoilla, ei kiireellä ja kaupunkia rahastavien yritysten taloudellisten etujen mukaan.

Espoon nykyinen tulostavoitejärjestelmä ei toimi. Tulostavoitteet ovat lähinnä toimialojen, ei valtuuston, itse etselleen asettamia. Espoon tulostavoitteet ovat sinällään hyviä, tarkoituksenmukaisia ja edistyksellisiäkin, vaikkei niistä melkoinen osa toteudukaan. On hyvä, että on kunnianhimoa. Nykyisen tulostavoitejärjestelmän lisäksi valtuuston pitäisi asettaa muutama strateginen tavoite, joista ei voitaisi lipsua ilman sanktioita ja joista ei toimintavuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa voisi hakea vapautusta. Yksi tai kaksi oikeasti sitovaa valtuuston asettamaa tavoitetta toimialaa kohti riittäisi.

Työpaikkamäärän seuraaminen pitää saattaa ajan tasalle. Useita vuosia vanhojen epätäsmällisten ja ilmeisesti osittain väärien tietojen esittäminen ei vastaa tarkoitustaan. Tuoreen osavuotiskatsauksen yhteenlasketuissa työpaikkatiedoissa on kymmenien prosenttien virhe.

HUSin menot näyttävät vuodesta toiseen ylittävän talousarvion kymmenillä miljoonilla. Joko kustannuksia ei hallita, väestön terveydentilan kehitys on arvioitu väärin tai kustannukset esitetään tarkoituksellisesti liian mataliksi. Mikään näistä syistä ei ole hyväksyttävä.

Taloudellisista vaikeuksista huolimatta Espoon kuntaveroa ei pidä nostaa. Sen sijaan tulee erittäin kriittisesti tarkastella kaupungin sisäisten palvelujen, toimitilojen ja keskushallinnon kustannuksia. Jos kaupunki velkaantuu taloudellisen noususuhdanteen aikana, laskusuhdanteessa koittavat todelliset vaikeudet.

Espoon tulee edelleen määrätietoisesti kehittää kuntalaisten verkkopalveluita. Hyvin hoidetut verkkopalvelut antavat tilaa niille kuntalaisille, jotka tarvitsevat henkilökohtaisia palveluita.