Auringonkadun kaava

Share |

Sunnuntai 15.12.2019 klo 22.39 - Simo Repo


Asemakaavamuutoksen suunnittelun kohteena ovat korttelin 22094 tontit 7 ja 8, jotka rajoittuvat Olarinkatuun ja Auringonkatuun. Suunnitellut rakennukset ovat 3-4 -kerroksisia kerrostaloja. Suunniteltu kerrosala on 2200 k-m2 ja tehokkuus e=0,86. Vahvistetussa kaavassa alue on enintään kaksikerroksisten erillisten ja kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen korttelualuetta. Tehokkuus on e=0,4. Suunniteltujen tonttien tehokkuus siis yli kaksinkertaistuisti ja kerrosmäärä nousisi oleellisesti.

Tontti liittyy laajempaan pien- ja rivitaloalueeseen. Näkemykseni mukaan asuinalueen luonnetta ei pidä nakertamalla muuttaa. Jos alueelle halutaan muutosta, koko alueen kaava pitää ottaa yhdellä kertaa pohdintaan. Yhtenäinen rivi- ja pientalojen alue ulottuu Olarinkadun länsipuolella Kuukadulta Pikkuplaneetta-jalankulkutielle ja liittyy oleellisesti myös Olarinkadun itäpuoliseen pien- ja rivitalojen alueeseen.

Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu enintään kaksikerroksisten erillisten ja kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (AR23). Tontin alasta enintään kolmannes saadaan käyttää rakentamiseen. Yleiskaavan määräyksiä on noudatettava.

Kerrostalon tuominen rivitaloalueelle vaikuttaa oleellisesti muiden alueella asuvien elämään ja muuttaisi oleellisesti koko alueen luonnetta. Sirpaleinen kaavoitus tuo kestämättömiä ratkaisuja, jotka huonontavat alueen asuttavuutta.

Kyseisillä tonteilla on runsaasti käyttämätöntä kaavan mukaista rakennusoikeutta, joka luonnollisesti voidaan käyttää lisärakentamiseen. Kerroksia uudisrakennuksissa saisi olla korkeintaan kellari + 2 asuinkerrosta. Olemassaolevan kaavan mukainen lisärakentaminen on tervetullutta ja riittää maankäytön tehtostamistarpeisiin.

Autopaikkojen sijoittaminen kellarikerrokseen on onnistunut ratkaisu.

Jos lisärakentamista tehdään merkittävässti, Auringonkadun alkuosassa kevytliikenne ja autoliikenne pitää erottaa toisistaan ja varata kummallekin riittävästi tilaa. Liikenneyhteydet on toteutettava siten, ettei Olarinkadun jalkakäytävälle tule autoliikennetarvetta myöskään esim. huolto- tai invakuljetusten johdosta.

Nyt esillä olevassa suunnitelmassa perheasuntovaltaiseen ympäristöön tulee merkittävä määrä yhdelle henkilölle suunnattuja pienasuntoja. Asuntokoon merkitystä alueen väestöön ja asuttavuuteen pitää vielä harkita.

Yleiskaavan mukaisille raide- ja virkistysyhteyksille on jätettävä riittävä tila. Tässä suunnitelmassa sitä ei ole.

Lisäksi katson, että Espoon kaupungin tulisi aloittaa yhdessä Olarin maanomistajien ja asukkaiden kanssa kokonaisselvitys koko Olarin alueen täydennysrakentamisesta. Näin vältyttäisiin huonoista ja sattumanvaraisilta osaratkaisuilta ja saatettaisiin nykyiset asukkaat ja maanomistajat tasavertaiseen asemaan mahdollisten uusien hankesuunnitelmien kanssa.

Totean vielä, että Espoon kaupunki on jo toteuttanut hyvin onnistuneita asukkaiden kuulemistilaisuuksia esim. Ylismäentien jatkeen toteuttamissuunnitelmista.

Avainsanat: Kaavoitus, Olari, Espoon kaupunkisuunnittelu, asukaslähtöisyys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini