Madonluvut Espoon taloudelle

Espoo on tehnyt klassisen julkisen talouden virheen. Hyvinä vuosina olisi pitänyt säästää, jotta huonoina vuosina kaupungilla olisi mahdollisuus tukea elinkeinoelämää ja työllisyyttä - ja samalla saada tarvittavat investoinnit toteutettua edullisemmin. Nyt Espoo on hyvien vuosien velkaantumisella joutunut tilanteeseen, jossa on etsittävä keinot saada talous kestäväksi ilman kasvua.

Korkean teknologian Espoo

Espoo on valinnut tiekseen olla korkean teknologian edelläkävijäkaupunki. Se on hyvä tie - mutta vain, jos sillä menestyy. Valittu tie tuo myös korkean suhdanneriskin ja edellyttää erityistä valmiutta sopeutua suhdanteiden vaihteluihin eivätkä talouden suhdanteet ole yksittäisen kaupungin hallittavissa.. Samalla Espoo on astunut kansainvälisesti kilpaillulle alueelle. Se kysyy sekä taitoa että varallisuutta hankkeiden eteenpäin viemiseksi.

Espoon menestyminen kilpailussa kansainvälisestä korkeasti koulutetusta työvoimasta ja korkean teknologian yrityksistä edellyttää hyvää, turvallista, korkeatasoista asumisympäristöä.

MAL-sopimus uusittava

Yksi Espoon tasapainon saavuttamisen suuria ongelmia on valtion kanssa juuri allekirjoitettu maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus. Sopimus sitoo Espoon kasvattamaan asukasmääräänsä erityisesti raide- ja muun joukkoliikenteen tavoittamilla alueilla. MAL-sopimuksen suuri heikkous on, että se kiinnittää huomion vain asukkaiden ja asuntojen määrään, ei uusien asukkaiden, asumisen, työnteon tai elämisen laatuun eikä työllisyyteen.

Tällä hetkellä muuttoliikkeen taloudellinen tase on Espoolle tappiollinen. Nykyiset asukkaat kustantavat sekä uuden muuttoliikkeen kustannukset että osan uusien asukkaiden elinkustannuksista. Maan sisäinen muuttoliike on Espoolle tappiollinen ja muuttovoitto tulee kokonaan ulkomailta. Kehitys on sekä kohtuuton että kestämätön.

MAL-sopimus on välttämättä pantava pikaisesti uuteen tarkasteluun. Espoo menettää jo nyt työikäisiä ja työssä käyviä perheitä naapurikuntiin. Jos lisäksi korona-aikakauden synnyttämä etätyökäytäntö jää pysyväksi, se tulee heikentämään entisestään Espoon verotuloja.

Etätyöllä elämänlaatua - Espoon ulkopuolella

Asuyinympäristöjen heikentäminen liian tiiviillä rakentamisella ja liian pienten asuntojen suosimisella tulee entisestään kiihdyttämään hyvien veronmaksajien muuttamista pois Espoosta.

Korona tulee muuttamaan maailmaa ja työnekoa pysyvästi. Emme vielä tiedä, kuinka suuri muutos on, mutta siihen on pakko varautua. Jos työn tekemisen paikallisuuteen tulee suuria muutoksia, Espoolla voi olla paljon hävittävää, koska Espoon korkean osaamisen työpaikat eivät vaadi samanlaista läsnäoloa kuin perinteinen teollisuus.

Alihintaan ulos - ylihintaan takaisin

Espoo voi edelleen ottaa velkaa, kun se on järkevää ja kannattavaa, kun se mahdollistaa tarpeellisia investointeja, kun korkotaso on riittävän edullinen ja kaupungin velanmaksukyky säilyy. Velkaa ei pidä pelkätä, mutta sen on oltava hallinnassa. Kaupungin omaisuutta ei missään tapauksessa pidä lähteä paniikinomaisesti myymään alihintaan ulos - ja ehkä sitten vuokraamaan ylihintaan takaisin.

SOTE-uudistus tulee heikentämään Espoon mahdollisuuksia tasapainoittaa talouttaan, kun kaupungin käytössä olevat verotulot pienenevät oleellisesti. Lisäksi ratkaisemattomana kysymyksenä on toimitilojen siirtyminen SOTE-alueelle ja niiden rakentamisesta syntyneiden velkojen jääminen kaupungin kannettaviksi.

Espoon tulevaisuuden suuri kysymys on, kuinka heikentynyt taloudellinen kantokyky jyvitetään toimintakulujen ja investointien välille. Jos kaupungin palveluja heikennetään, Espoon kilpailukyky asukkaista alenee ja väestön koostumus muuttuu. Jos investointeihin ei ole varaa panostaa, väestömäärääkään ei voi lisätä.

Ei paineta paniikkinappulaa!

Nyt Espoon pitää säästää, mutta ei pidä painaa paniikkinappulaa. Oleellista on kustannustietoisuus ja kustannustason seuranta. Se, kuka kaupungin palvelut tuottaa, ei ole keskeistä. Keskeistä on kustannusten ja palvelutason suhde. Jos yksityinen on halvempaa ja parempaa, ostetaan yksityiseltä. Jos kaupungin oma tuotanto on halvempaa ja parempaa, tehdään itse. Sellaisia sopimuksia ei pidä tehdä, joilla yksityinen palveluntuottaja pääsee rahastamaan kaupunkia.

Yksikkökokojen kasvattaminen ei voi olla itsetarkoitus. Erityisesti lasten osalla pitää huolehtia turvallisesta kasvuympäristöstä. Päiväkotien ja ala-asteiuden tulee sijaita riittävän lähellä eivätkä yksikkäkoot saa olla liian suuria. Palveluseteli ja yksityistäminen eivät ole huonoja ajatuksia, jos vaihtoehtona on yht eiskunnan ylläpitämä liian suuri "lapsitehdas".

Kaupunginosavaltuustot välttämättömiä

Nykyisten espoolaisten oikeuksien turvaamiseksi on aivan välttämätöntä, että kaupunki jaetaan tulevaisuudessa pienempiin osakokonaisuuksiin, joilla on päätösvalta tai ainakin veto-oikeus alueen asukkaiden kannalta keskeisimmissä asioissa: kaavoituksessa, varhaiskasvatuksessa, kouluverkossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä.

Nykyisellä hallintojärjestelmällä kunkin alueen asukkaat ovat aina vähemmistönä omassa asiassaan - ja se näkyy sekä kaupungin kaavoituksessa että palvelujen järjestämisessä.