Espoon talouden hallinnassa parantamisen varaa

Henkilöstökulujen seurantaan olisi lisättävä konsulttien käyttö. Kuluissa seurattaisiin siis kolmea ryhmää: Kaupungin oma palkattu henkilöstö, vuokratyövoima sekä konsultit.

Ostopalvelujen kustannuksia on seurattava jatkuvasti ja niitä on osattava verrata kaupungin omana työnä toteuttejun palvelujen hintaan ja laatuun.

Henkilöstöpalvelujen, konsulttien sekä muiden ostopalvelujen arvioinnissa olisi arvioitava myös kaupungin oman organisaation osaamisen kehittymistä. Ostaminen ei ole vain tekninen suoritus vaan edellyttää ostetttavien palvelujen sisältöjen ja vaikutusten tuntemista. Jos ostetaan palveluita kaupunkilaisille, on myös luotava järjestelmät, jotka tuovat päätöksenteon perusteiksi loppukäyttäjien tarpeet ja kokemukset.

Ulkopuolista ostotyövoimaa/konsulttipalveluja hankittaessa on pidettävä huolta siitä, että kaupungin oman organisaation ammattitaito ja osaaminen säilyvät ja kehittyvät siten, ettei kaupunki ajadu konsulttien tahdottomaksi ja osaamattomaksi pelinappulaksi. Ostopalvelujen lopputuloksen arvioinnin tulee olla monipuolista ja asiantuntevaa.

Sisäisille vuokrille ymmärrettävät kriteerit

Kaupungin toimialojen sisäisiä tilakuluja pitää avoimesti verrata markkinavuokriin. Kaupungin sisäiset laskutukset eivät voi olla markkinahintoja kalliimpia - se koskee muutakin kuin vuokria. Toimialojen sisäisiin vuokriin ei saa sisällyttää sellaisia kuluja, joilla rahoitetaan esim. toimialojen ulkopuolisia uusia innovaatioita.

Sisäisten vuokrien määräytymisen tulee olla niin selkeää, että luottamushenkilökin sen ymmrätää.

Ulkoistettujen tilapalveluiden kustannusseuranta ja ulkoistussopimusten päättymisen ennakointi on tehtävä julkiseksi. Elinkaarimallia on jo käytetty niin kauan, että sen toimivuutta ja kustannustasoa voidaan arvioida. Parhaimmillaan se on ehkä ollut hyvä ratkaisu - pahimmillaan se voi osoittautua omaa tuotantoa ja omistusta kalliimmaksi.

Alkuperäiset talousarvioluvut näkyviin

Kaupungin alkuperäisen talousarvion lukujen pitää olla näkyvissä kaikissa raporteissa tilinpäätökseen saakka. Vain siten voidaan kehittää taitoa tehdä realistisia talousarvioita. Talouarvion muuttaminen tarvittaessa on sinällään hyväksyttävää, mutta muutosten järkevyyden arvioinnissa jälkikäteen ovat alkuperäisen talousarvion luvut oleellisia. Se vähentää myös tarkoituksellisen alibudjetoinnin vaaraa.

Espoo - Suomen velkaisin kunta

Espoon velkaantuminen on noussut huolestuttavasti sekä peruskaupungin että konserniyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden kohdalla. Velkaantumisessa pitää kiinnittää erityistä huomiota yhtiöihin, joissa on osakkaina useita kuntia. Monissa tapauksissa useiden kuntien yhteistyö on järkevää - jopa välttämätöntä, mutta se ei saa johtaa kasvottomaan ja isännättömään velkaantumiseen.

Suuria investointeja pitäisi tehdä erityisesti laskukaudella. Laskukaudella investoidaan edullisesti ja parannetaan työllisyyttä. Espoon pitää tulevaisuudessa paljon nykyistä paremmin välttää nousukausien kallista investointikierrettä. Nyt Espoo on velkaantunut hyvinä vuosina - juuri silloin, kun velkoja olisi pitänyt voida vähentää.

Kaupungin palveluiden sijoittaminen liikekeskuksiin on palvelujen kannalta hyvä asia. Espoon tulee sopimuksin pitää nykyistä paljon paremmin huolta siitä, että liikekeskusten toimintatilojen kustannukset säilyvät järkevällä tasolla.

Taseyksiköt syyniin

Espoolla on kaksi taseyksikköä: Suurpelto ja Tapiola (joka on Tapiolaa laajempi). Taseyksikköjärjestelmän toimivuudesta on suoritettava perusteellinen arviointi. Jos järjestelmä todetaan hyväksi, taseyksiköiden määrää on lisättävä.

Työllistämiskokeilu Espoon mahdollisuus

Työllistämispalveluiden kuntakokeilu on tuhannen taalan paikka Espoolle. Se tarjoaa mahdollisuuden nykyistä parempaan yksilökohtaiseen työllistämiseen, työllistämistukea tarvitsevien ryhmittelyyn ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Kaikilla espoolaisilla on oikeus mielekkääseen työhön ja kaikki voivat hyödyttää yhteiskuntaa.

Sitovien tavoitteiden määrittely

Espoon tavoitejärjestelmä on sinällään hyvä, mutta se ei tuota jaottelua, joka johtaisi niiden tavoitteiden erittelyyn, jotka ovat kaupungin kokonaistalouden kannalta ratkaisevia. Siksi valtuuston olisi erillisessä prosessissa määriteltävä ne tavoitteet, jotka ovat kokonaisuuden kannalta oleellisia ja jotka valtuusto erikseen määrittelee sitoviksi.

SOTE - mahdollisuus ja uhka

Espoo on keskeisessä asemassa Länsi-Uudenmaan soteuudistuksen toteuttamisessa, mikäli uudistus toteutuu. Soteuudistuksessa Espoon erityisenä painopisteetä tulee olla tereveyspalveluiden toimivuus. On varottava sitä, etteivät palvelut karkaa liian kauas tarvitsijoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja. Liian suuret kokonaisuudet ovat usein joustamattomia. Lisäksi palveluja uudistettaessa on päästävä kaavamaisesta kilpailutuksesta luoviin ja asiakaslähtöisiin ratkaisuihin.

Vanhusten kotihoidossa vakiohoitajat ovat hyvän työnjohdon mittari.