Espoo - kohti kriisikuntaa?

Vuoden 2020 tilinpäätös on eräänlainen taloudellinen testamentti, jonka toimikautensa päättävä valtuusto jättää seuraavalle valtuustolle. Näistä lähtökohdista seuraavan valtuuston on sekä jatkettava Espoon kehittämistä että saatava talous uralle, joka pitkällä tähtäimellä johtaa tasapainoon.

Velkaantuminen saatava lakkaamaan

Espoo on jatkanut kuluneen vuoden aikana velkaantumista. Verotulot eivät riitä kattamaan kaupungin kasvun tuomia kustannuksia. Näillä näkymillä kaupungin velkaantuminen ei käänny tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen laskuun, kuten tavoitteena on ollut. Uuden valtuuston tulee ensi töikseen tehdä päätökset siitä, miten Espoon kaupungin ja kaupunkikonsernin talous saadaan pitkällä tähtäimellä tasapainoon.

Espoosta kriisikunta?

Espoo täytti viime vuoden tilinpäätöksessä kuntalain neljästä kriisikunnan tunnusmerkistä kaksi. Näin siitäkin huolimatta, että valtion koronatukien ansiosta Espoon taloudellinen tulos oli viime vuonna ennakoitua parempi.

Edessä oleva SOTE-uudistus tulee väistämättä vaikuttamaan radikaalisti sekä Espoon verotuloihin että kykyyn selviytyä olemassa olevasta lainakannasta. Espoon SOTE-kulut ovat poikkeuksellisen edullisen väestörakenteen vuoksi olleet alhaiset ja samalla myös veroprosentti on kyetty pitämään alhaisena.

Hyviä ja huonoja velkoja

Osa Espoon veloista saataneen maksetuksi tytäryhtiöiden omilla tuloilla (Espoon Asunnot). Osa veloista aiheutuu niin pitkäaikaisista investoinneista ja on saatu niin alhaisella korolla (Länsimetro), että niistä kyllä kaupunki selviää. Länsimetro on niin pitkän aikavälin hanke, että sen investointikustannukset tulevat kyllä maksetuiksi. Metron suurin ongelma on, että se palvelee vain eteläistä Espoota eikä ratkaise verkostomaisen Espoon yhteysongelmia.

Espoo on velkaantunut vahvan talouden aikana, jolloin olisi pitänyt kyetä maksamaan vanhoja velkoja pois. Investoida pitäisi silloin, kun työstä on pulaa ja hinnat alhaalla. Investoinneista pitää pidättäytyä silloin, kun suhdanteet ja hinnat ovat korkealla. Se edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja määrätietoista talouden hallintaa.

Ei kannata rakentaa kertakäyttöespoota

Espoon taloutta rasittavat kaikkein eniten menneiden vuosikymmenien huono kaupunkisuunnittelu ja huono rakentaminen. Meidän vastuumme on siinä, että teemme hyvää ja kestävää, emme kertakäyttökaupunkia, joka seuraavan sukupolven täytyy rakentaa uudelleen.

Espoo on ollut tunnettu siitä, että kaupungissamme asuu hyvätuloisia, korkeasti koulutettuja ihmisiä. Hyvästä asukasprofiilista kannattaa pitää kiinni. Espoon pitää säilyä haluttuna asuinpaikkana. Kun Espoo on ajautunut maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttotappiokunnaksi, olisi kiireesti tehtävä selvitys siitä, keitä Espoosta muuttaa pois ja keitä sisään. Samalla pitäisi selvittää Espoon kuntatasoiset ja aluekohtaiset laskelmat väestönkasvun kustannuksista ja tuotoista.

Ketkä Espoosta muuttavat pois, minne ja miksi? Mikä on muutoliikkeen tase verotuloina ja verojen menetyksinä? Kaupunginosakohtaiset verotulo- ja palvelutarveselvitykset antaisivat osviittaa siitä, miten Espoota kokonaisuutena kannattaisi kehittää.

Espoon pitäisi säilyä edelleenkin haluttuna ja kilpailukykyisenä asuinpaikkana. Jos Espoon väestörakenne ja veropohja oleellisesti muuttuvat, kaupunki menettää sekä houkuttelevuutensa että taloudellisen kantokykynsä.

Suhdanteita pitää tasata

Espoon pitkän tähtäimen tavoitteet houkuttelevasta korkean teknologian kaupungista ovat oikeansuuntaisia. Ne ovat tietysti myös suhdanneherkkiä. Siksi kaupungin taloutta pitää rakentaa suhdanteita tasaavaksi.