Keskustan kuntavaaliohjelma 2017

* Maltillisempaan väestönkasvuun – asukkaiden lähipalvelut turvattava
* Asukkaiden ääni kuuluviin alueneuvottelukunnilla
* Kiivas rakentaminen ei saa vaarantaa Espoon luontoalueita
* Espoon kannettava vastuunsa ilmastotalkoista
* Espoon tulee madaltaa kynnystä yrittäjyyteen
* Koulujen ja varhaiskasvatuksen resurssit kuntoon - ryhmäkoot kuriin
* Perheiden tulee saada päättää lasten hoidosta, Espoo-lisät säilytettävä
* Sote-uudistuksen jälkeen kunta ja maakunta yhteistyöhön
* Homeongelmien kartoitus jokaiseen kouluun ja rakentamisen valvonta kuntoon

Espoo,

Suomen toiseksi suurin kaupunki kasvaa liian nopeasti. Luonnonläheistä pientalojen Espoota muutetaan suurten kerrostalokeskittymien Espooksi. Verovaroista kasvava osuus menee väestönkasvun rahoittamiseen. Nykyisten asukkaiden palvelujen ja asuinympäristön kehittäminen uhkaa jäädä liian vähälle
huomiolle. Kaupungin hallintokoneisto ei johda toimintaa riittävän tehokkaasti. Se näkyy suurten hankkeiden, kuten Länsimetron valvonnan puutteina ja rakentamisen huonona laatuna, kuten homekouluongelmana.

Espoon

asukkaat eivät pääse vaikuttamaan asuinympäristönsä suuriin ja nopeisiin muutoksiin, kuten rakentamista lisääviin kaavamuutoksiin. Valtuusto toimii liian kaukana asukkaista. Siksi Keskusta ehdottaa alueneuvottelukuntia, joissa suora kansalaisvaikuttaminen tapahtuisi tehokkaasti.


Espoon

kasvu nykyisestä 275 000 asukkaasta ennusteiden mukaiseen yli 400 000 asukkaaseen uhkaisi Espoon luontoarvoja, Espoon Keskuspuistoa ja pidemmällä aikavälillä myös Pohjois-Espoon luonnonsuojelualueita. Lähiluonto on turvattava kaikille. Espoon lähimetsät toimivat hiilinieluina, meluesteinä ja terveellisen
luontoliikunnan paikkoina.


Espoon

tulee toimia ilmastonmuutoksen torjunnan etulinjassa. Kivihiilen käyttö energian tuotannossa on lopetettava ja autoliikenteen päästöjä on vähennettävä. Se tapahtuu biopolttoaineilla ja sähköisellä liikenteellä.


Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistuksen (sote)

jälkeen koulutus on Espoon kaupungin tärkein ja eniten työvoimaa ja rahoitusta vaativatoimiala. Espoo arvostaa koulutusta. Keskusta näkee kuitenkin monia kehittämisen kohteita erityisesti käytännön koulutyössä.

Sote-uudistuksen jälkeen jää paljon ennaltaehkäiseviä palveluja kunnan vastuulle.
Yhteistyö maakunnan kanssa tulee järjestää toimivaksi kokonaisuudeksi.

1. Opiskelu, opetus, koulutyö, varhaiskasvatus

Espoossa on 103 peruskoulua ja lukiota. Niissä toimii lähes 35 000 oppilasta ja tuhansia aikuisia. Heidän hyvinvoinnistaan on pidettävä huolta.

Koulut kuntoon

Huolenpito alkaa koulurakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta oikea-aikai-
sesti, jotta vältetään terveysongelmat ja kalliit pakkoväistötilat. Jokaiselle suuralueelle on etsittävä tai rakennettava väistökoulutilat, jotta koulun remontin aikana vältytään oppilaiden pitkiltä ja kalliilta bussikuljetuksilta.


Ryhmäkoot kuriin

Ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina. Keskusta ehdottaa, että koulujen työrauhan ja jokaisen lapsen ja nuoren oppimisen varmistamiseksiluokan enimmäiskoko on peruskoulussa 24 oppilasta. Jos tilanpuutteenvuoksi joudutaan perustamaan suurempi luokka, varmistetaanresurssiopettajan, jakotuntien ja avustajapalveluiden avulla jokaisen oppilaan mahdollisuus oppimiseen.

Erityisopetus arvoon

Kaupunkitasoiset erityisopetuksen ryhmät on säilytettävä ja riittäväsairaalakoulu-paikkojen määrä varmistettava. Hyvästä oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden tasosta on huolehdittava myös sote-uudistuksen yhteydessä. Resursseja on suunnattava erityisesti varhaiseen tukeen ja perheiden tukemiseen. Oikeus erityiseen tukeentulee turvata tuen tarpeen alkaessa, ei seuraavan lukuvuoden alusta lukien. Laaja-alaisen erityisopetuksen riittävä määrä onvarmistettava sekä koulussa että esiopetuksessa. Suomi toisena kielenä -opetus on aloitettava varhaiskasvatuksessa ja valmistava esiopetus on järjestettävä koulujen yhteydessä. Opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen konsultaatiorakenteet on saatava toimiviksi, niin että oppilas saa tarvitsemansa avun ajoissa.


Resurssit kohdalleen

Espoon joka vuosi kasvava oppilasmäärä on huomioitava opetustoimen budjetissa. Sisäisten kulujen osuus on jo lähes 40 % opetuksen koko budjetista. Näiden kulujen, kuten tilavuokrien jatkuva kasvu on saatava loppumaan. Laadukkaan oppimisen ja opetuksen tae on riittävä oppilas- ja opiskelijakohtainen resurssi, jota tarkastellaan erillään sisäisistä kuluista.


Varhaiskasvatus

Espoossa tuotetaan päivähoitoa kunnallisena, ostopalveluna ja yksityisenä palveluna. Perheillä, joilla ei ole tarvetta päivähoitoon, on mahdollisuus osallistua avointen päiväkotien, asukaspuistojen ja kerhojen toimintaan.

Vanhempien tulee saada itse päättää lastensa hoidosta. Espoo tukee lasten kotihoitoa ja yksityistä hoitoa Espoo-lisällä. Se tulee säilyttää.


Päivähoidon riittävät resurssit on turvattava ja henkilökunnan jaksamista on
tuettava vaativassa työssä. Laadukas päivähoito on parasta lapsen ennalta-ehkäisevää tukea.


Ammatillinen koulutus


Ammatillista koulutusta arvostetaan liian vähän. Käytännön ammattien taitajia kuitenkin tarvitaan. Hyvin järjestetty ja nuoria nykyistä enemmän kiinnostava ammatillinen koulutus poistaisi monien alojen työvoimapulan ja vähentäisi nuorten syrjäytymistä. Espoon Omniaa tulee kehittää laaja-alaisena nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen tarjoajana, oppisopimuskoulutuksen organisoijana sekävapaan sivistystyön, aikuislukiokoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen vastuullisena toimijana. Nuorten eriytyminen ”Amis-nuoriin” ja ”Lukio-nuoriin” on huolestuttava suuntaus, johon tulee puuttua. Lukiota ja ammatillista koulutusta tulisi kehittää rinnakkaisina, ei toisistaan eriytyvinä väylinä työelämään.

Asukkaiden tarpeista lähtevään kaavoitukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun

Keskusta tuo yhteisöllisen ja ekologisen lähestymistavan asuntorakentamiseen: opiskelijoille, yksineläville, eläkeläisille soveltuvia asumisratkaisuja ja niihin yhteiskäyttötiloja.

Joukkoliikenteen käyttöaste on kaksinkertaistettava seuraavan viiden vuoden aikana:
metro- ja bussiliikenteen liityntä- ja vaihtoyhteydet toimiviksi koko Espooseen, liikenneyhteyksien kehittäminen myös kasvavan Pohjois-Espoon tarpeet huomioiden yhteistyössä muun Länsi-Uudenmaan kanssa.

Pyöräilyverkoston kehittämiseen on panostettava entistä enemmän: pyöräilyn

yhdistämistä joukkoliikenteeseen on tuettava. Elektronisesti valvottuja pyöräparkkeja liityntäpysäköintien yhteyteen. Pyöräteiden varsille karttoja, pumppausasemia ja huoltoa.

Kaupunkirakenteen on tuettava lähipalveluiden saatavuutta ja laadukkaita palveluita.

Lähiluonto turvattava asukkaille:

Viherrakenteen laatuun on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, jokaisen espoolaisen voitava päästä virkistäytymään lähiluontoon kotiovelta, luonnon vaikutukset keholle ja mielelle tulee ymmärtää syvällisesti. Espoon on luotava
mitoitus sille, paljonko ja millaisia luontoalueita tarvitsemme kaupungeissa ihmisille terveellisen elinympäristön tukemiseksi.

Päiväkoteja tulee ylläpitää sellaisissa paikoissa, joissa on riittävät ulkoilutilat lapsille.

Espoon rakennusvalvonta tulee perusteellisesti uudistaa. Tulisi perustaa
vahvalla ammattitaidolla toimiva rakennusvalvontatoimisto. Rakennusvalvonnan palveluihin tarvitaan parempi hinta-laatu-suhde ja rakennusvalvonnan byrokratiaa on purettava.


3.Paikallista yrittäjyyttä tuettava

Espoon suuralueiden työpaikkaomavaraisuutta tulee huomattavasti nostaa. Se vähentää liikennetarvetta ja parantaa viihtyvyyttä, kun tuotetaanpaikallisia palveluita. Kaupunki ei saa hankinnoissaan syrjiä paikallisia pienyrityksiä. Espoon hankintatoimi suosii suuria tuottajia, kun hankinnat yleensä tehdään suurina yksikköinä.

Etätyö on suuri mahdollisuus Espoossa. Erityisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista voidaan edistää osuustoiminnallisella yrittäjyydellä. Kynnystä yrittäjyyteen tulee madaltaa ja yrittäjäksi ryhtymisen kannustinloukut tulee poistaa. Yrittäjyyteen kasvattaminen tulee tehdä asteittain,
peruskoulusta alkaen.


4.Liikuntaa ja kulttuuria tukevaa kehitystä

Keskusta kannattaa urheilulukion perustamista Espooseen. Leppävaara toimisi
luontevana ympäristönä urheilulukiolle. Nuorten työllistymistä ja koulutusta tarjoavien palvelujen Ohjaamon ja Vamos - etsivän nuorisotyön toiminta ja riittävä resursointi on
turvattava nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.


Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Yhdistys- ja urheiluseuratoimintaa tulee tukea tämän mahdollistamiseksi. Maksutonta ja omaehtoista liikkumista on kehitettävä. Ulkokuntoiluvälineet on pidettävä hyvässä kunnossa, ja niitä tulee hankkia lisää kaikille asiakasryhmille.

Hyväkuntoiset ja asutuksen lähellä sijaitsevat lenkkeilymaastot kannustavat ihmisiä lähtemään ulos yksin, yhdessä tai lemmikin kanssa. Tuemme kaupunkipyöräkokeilua.


Kulttuuri- ja kaupunkitapahtumat kannustavat oma-aloitteisuuteen, aktiivisuuteen
ja yhteisöllisyyteen. Yhteisöllistä katutaidetta tulee lisätä asuinalueille. Espoon
kaupungin on tuettava tällaista toimintaa ja tehtävä tapahtumien järjestäminen mahdollisimman helpoksi, ilman byrokratiaa.


5. Kohti asukkaiden lähidemokratiaa

275 000 asukkaan Espoo on liian suuri yksikkö lähidemokratian toteutumiseen. Aito kunnallinen itsehallinto on asukkaiden aitoa vaikuttamista lähiympäristönsä kehitykseen. Siksi Keskusta ehdottaa alueneuvottelukuntia. Myös kaupunginosa-yhdistysten toimintaa tulee tukea ja niiden vaikutusmahdollisuutta tulee parantaa. Tärkeintä on luoda edellytykset asukkaiden todelliselle vaikutukselle kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen.


6. SOTE-palvelut tulee tuottaa asiakaslähtöisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tulossa ja se tulee tehdä niin, että kaikille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin asuinpaikasta, iästä ja varallisuudesta riippumatta. Julkisen sektorin lisäksi tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia ja järjestösektoria vastaamaan vanhenevan väestön palvelun tarpeisiin.

Espoon tulee kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja asiakaslähtöisesti. Palvelujen riittävä resursointi tulee turvata ja kuntalaiset on otettava mukaan palvelujen kehittämiseen. Tulevassa sote-uudistuksessa valinnanvapaus tarkoittaa myös kuntalaisten osallisuuden vahvistamista heille tärkeissä asioissa. Uusi
hankintalaki turvaa perustan valinnanvapaudelle.

Espoon tulee kehittää moniammatillista yhteistyötä, jotta perheiden ongelmien kasaantuminen voidaan ehkäistä ajoissa. Lastensuojelun erityispalvelujen riittävät resurssit on turvattava.

Perheiden ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan rohkeaa uudistamista ja yhteistyötä järjestösektorin kanssa. Perhepalvelujen mukaan lukien perheneuvolan työskentelyä on kehitettävä. Perheiden tulee saada tukea lapsen kasvun, vanhemmuuden ja parisuhteen haasteisiin oikea-aikaisesti. Perhepalveluita on lisäksi kehitettävä isiä paremmin kohtaaviksi. Kehittämisessä tulee huomioida työskentelyn jatkuvuus sote-uudistuksen jälkeen.


Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamista on kehitettävä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Maahanmuuttajaopetuksen järjestämiseen tarvitaan selkeämpää mallia.

Espoon tulee aloittaa lapsi- ja perhevaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa. Kunnan tulee edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja hyödyntää tuloksia palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa.

Espoon sosiaali- ja terveyshuollon tietojärjestelmiä on kehitettävä kuntalaisia ja moniammatillista työtä tukeviksi yhteiskäyttöjärjestelmiksi. Sosiaalihuollon Kansa- ja terveydenhuollon Kanta- asiakastietojärjestelmät tulee huomioida asiakaslähtöisten ict-järjestelmien kehittämisessä. ICT-järjestelmien on oltava sosiaali- ja terveys-palveluiden omatoimisuuden ja organisaatioiden välisen tiedonsiirron edelläkävijänä.


Haluamme vahvistaa kuntalaisen osallisuutta myös tietojärjestelmien kehittämisessä ja luoda käyttäjäystävällisiä järjestelmiä kaikille ikäluokille. Haluamme että Espoo on edelläkävijä käyttäjäystävällisissä sosiaali- ja terveyshuollon tietojärjestelmissä. Tavoitteena on järjestelmä, jossa kuntalainen voi olla aktiivinen ja josta myös työntekijä tarvittaessa tarkistaa toisen kunnan kirjaamat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot. Tämä edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta ja sujuvia palvelupolkuja. Hyvä tiedonsaatavuus on yhtä kuin parempi tuottavuus ja kustannustehokkuus.

Maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut tulee tuottaa Espoossa niin, että kaikille turvataan tasapuoliset ja kohtuuhintaiset julkiset tai yksityiset palvelut. Kunnan tulee toimia maakunnan kumppanina ja edistää yhdessä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.