Simo Repo
Poliittinen ohjelma

Itsenäinen Espoo

Espoo on säilytettävä itsenäisenä kaupunkina.

Espoo voi harkita naapurikuntien liittämistä Espooseen, jos joku niistä sitä oma-aloitteisesti pyytää. Pakkoliitoksia en hyväksy.

Pääkaupunkiseudun yhteisiä asioita on hoidettava vapaaehtoisten yhteenliittymien pohjalta siten, että kukin mukana oleva kunta nimeää johtoelimiin omat edustajansa. Päätöksentekoprosessin tulee perustua kaikkien mukana olevien osapuolten hyväksyntään.

Aluepolitiikka

Suomea on kehitettävä tasapuolisesti. Kaikkien alueiden on säilyttävä elinkelpoisina. On pidettävä ennen kaikkea huolta siitä, että ihmisillä on työtä ja mahdollisuus hyvään elämään omalla kotiseudullaan.

Vain vauraalla maalla on vauras pääkaupunkiseutu.

Talouspolitiikka

On siirryttävä talousjärjestelmään, joka edistää taloudellista vakautta. Jatkuvan taloudellisen kasvun talousmallista on luovuttava; se johtaa vääjäämättä sekä paikallisiin, valtakunnallisiin että maailmanlaajuisiin katastrofeihin.

Turvallisuuspolitiikka

Suomi on säilytettävä sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Suomen turvallisuus perustuu hyviin naapuruussuhteisiin ja aktiiviseen rauhanpolitiikkaan, ei sotilaalliseen voimaan.

Verotus

Palkka- ja omaisuustuloa tulee verottaa samalla tavalla. Toisin sanoen: kaikkea yrityksistä yksityiseen kulutukseen siirrettävää rahaa tulee verottaa samalla tavalla. Tämän toteuduttua yritysveroa voidaan oleellisesti laskea tai se voidaan poistaa kokonaan. Pakettiin kuuluvat myös kaikki veroluontoiset maksut sekä eläkemaksut.

Kaikkea Suomessa tehtyä työtä on verotettava sivukuluineen samoin perustein Suomessa riippumatta työntekijän tai työnantajan kansallisuudesta tai työjakson pituudesta.

Siirtolaisuus

Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet asuinmaassaan.Turvapaikkajärjestelmä on uusittava ja pakkopalautukset lopetettava.

Suomeen ei saa luoda väestönosaa, jonka pääasiallinen tehtävä on olla talousvaihteluiden työvoiman suhdannepuskurina; nousukaudella töissä ja lama-aikana työttömänä. Ulkomaisen työvoiman tuottaminen suhdannepuskuriksi rikkoo ihmisarvoa.

Asuminen

On edistettävä sitä, että Suomessa jokainen perhe omistaa itse oman asuntonsa. Ei pidä luoda järjestelmiä, joissa ihmisiä rahastetaan vuokra-asumisella. Ei pidä myöskään luoda järjestelmiä, joissa toiset maksavat toisten asumiskustannuksia.

Asuminen on perustarve, joka ei saa olla taloudellisen keinottelun ja riiston väline.

Kaavoitus

Espoossa valmistellaan kaavoitusprojekteja erittäin pitkälle ennen
niiden ottamista mukaan kaavoituksen työohjelmaan. Kaupunkilaisen kannalta se
merkitsee, ettei kaavoituksen julkisuusperiaate toteudu. Julkisuus tuo kaavojen valmisteluun lisää vaikeutta ja monimutkaisuutta, mutta pidän julkisuutta ja kaupunkilaisten mahdollisuutta vaikuttaa kaavoitukseen tärkeämpänä kuin virkamiesten työrauhaa.

Opiskelu ja koulu

Antaisin jo peruskoulussa oppilaille mahdollisuuden edistyä nopeammin
niissä aineissa, joihin heillä riittää intoa ja kykyä. Se koskisi "lukuaineiden" lisäksi myös liikunta- ja taideaineita.

Jatkaisin oppivelvollisuutta 2-3 vuodella. Viimeisinä vuosina koulunkäynnin voisi korvata ohjatulla työnteolla. Pienentäisin ammattikoulutuksen ja lukion välistä eroa.

Takaisin lukiopaikan kaikille halukkaille, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on vähintään 7,0.

Kehittäisin tutkinnonjälkeisen koulutusjärjestelmän niille, jotka haluavat vaihtaa ammattia tai hakeutua työmarkkinoilla töihin, joihin heillä ei ole koulutusta.

Lapsen esiopetus tulee järjestää samassa koulussa, jossa lapsi aloittaa varsinaisen koulun, ellei lapsen perhe perustellusta syystä toivo muuta.

Lähidemokratia

Kuntalaisten todellisia vaikutusmahdollisuuksia omiin lähipalveluihinsa sekä oman asuinalueensa asioihin tulee lisätä, ei vähentää. Lähidemokratiaa palvelevilla elimillä tulee olla sekä päätös- että talousvaltaa hoitamiinsa asioihin.

Kuntien tehtävät ja kuntakoko

Kuntia ei saa yhdistää, ellei samalla tehdä toimivaa lähidemokratiaratkaisua. Pieniltä kunnilta, jotka kykenevät hoitamaan omat lähipalvelunsa, ei saa pakolla viedä itsenäisyyttä eikä kieltää palvelujen tuottamista.

Ihanteellinen kuntakoko on se, minkä asukas mieltää omakseen. Suomessa pitäisi harkita muiden maiden mallin mukaan suurten kaupunkien jakamista itsenäisiksi pienemmiksi kunniksi.

Valtio ei voi lisätä kuntien tehtäviä sitoutumatta 100 % rahoitusvastuuseen kunnille säätämistään uusista tehtävistä oheiskuluineen.

Kolme hallinnon tasoa

Suomessa pitää toteuttaa kolme hallinnon tasoa: valtakunnallinen, maakunnallinen ja kunnallinen. Kuntien ja valtion koko tehtäväkenttä on käytävä lävitse ja päätettävä, mitkä tehtävät jäävät kuntien hoidettaviksi, mitkä tulee hoitaa maakunnallisesti ja mistä vastaa valtio.

Lisäksi suurimmat kunnat tulee jakaa lähidemokratia-alueisiin, joilla on todellista toiminnallista ja taloudellista päätösvaltaa omista lähipalveluistaan.

Terveyspalvelut

Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet terveyspalvelujen tavoittamiseen riippumatta siitä, käyttävätkö he julkisia vai yksityisiä terveyspalveluja. Terveysasemien akuuttiin lääkärinhoitoon pitää päästä välittömästi ja kiireettömäänkin hoitoon korkeintaan muutaman päivän jonotuksella.

Suomeen tulee säätää laki maksimietäisyyksistä keskeisiin terveyspalveluihin.

Valtion ja Kelan tulee tukea samalla tavalla sekä yksityisten että kunnallisten terveyspalvelujen tuottamista.