Terveydenhuollon ongelman ratkaisu

Maanantai 27.2.2023 klo 22:35 - Simo Repo

Ministerit ja mummot samaan jonoon
Ei verovaroin etuoikeuksia
Terveyskeskuksissa osaavaa väkeä

Lue lisää »

Apotti - tietojärjestelmä

Keskiviikko 1.2.2023 klo 23:17 - Simo Repo

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Helsinki, HUS ja muut Apotti-tietojärjestelmän käyttäjät ovat tähän mennessä panneet rahaa Apotin hankkimiseen, kehittämiseen ja käyttöön. Tiedosta olisi taatusti hyötyä, kun tulevaisuudessa kehitetään ja yhdenmukaistetaan tehveydenhuollon tietojärjestelmiä.

Tässä olisi ainesta tutkivalle journalismille, jos viralliset tahot eivät osaa tai tahdo selvitystä tehdä. Riittävän tarkat tiedot löytyvät kyllä talousraporteista ja tilinpäätöksistä.

Syntyneet ja kuolleet

Lauantai 28.1.2023 klo 22:45 - Simo Repo

Nyt meitä pelotellaan sillä, että kuolleita on Suomessa vuosittain enemmän kuin syntyneitä. Kukaan ei (tarkoituksella) muista mainita, että perussyynä on, että me ns. suuret ikäluokat olemme tulleet ikään, jossa ihminen yleensä kuolee. Suurimmat ikäluokat (suurin v. 1947) olivat kooltaan yli 100.000 syntynyttä, kun taas nykyään ikäluokan koko on alle 50.000.
Muistaa kannattaisi myös se, että maailman kehitys ei pitkällä tähtäimellä voi perustua jatkuvaan väestönkasvuun - ei myöskään jatkuvaan tuotannon kasvuun.

Faktaa vai propagandaa?

Perjantai 2.9.2022 klo 18:39 - Simo Repo

Espoon seurakuntien strategialuonnoksessa sanotaan:

"Perinteinen media on menettänyt asemaansa tiedon ja julkisuuden portinvartijana, mutta samaan aikaan sen merkitys todennetun ja faktoihin perustuvan tiedon välittäjänä on korostunut valeuutisten maailmassa."

Ehdotin seurakuntayhtymän talous- ja strategiatoimikunnassa kohdan muuttamista muotoon:

"Perinteinen media on menettänyt asemaansa tiedon ja julkisuuden portinvartijana, mutta samaan aikaan sen merkitys länsimaiseen propagandaan perustuvan tiedon välittäjänä on korostunut valeuutisten maailmassa."

Minua ei tietenkään kukaan kannattanut. Historiankirjoitus kertoo muutaman vuosikymmenen kuluttua, kuka oli oikeassa.

Suomen sodat, suurvallat ja Nato

Tiistai 1.3.2022 klo 18:51 - Simo Repo

Suomessa käytyjä sotia Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen:

1495-1497 Vanha viha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan.

1570-1595 Pitkäviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan. Sota päättyi Täyssinän rauhaan.

1596-1597 Nuijasota. Epäonnistunut Suomen itsenäisyyssota Ruotsia vastaan.

1618-1648 Kolmikymmenvuotinen sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin armeijassa.

1655-1661 Pohjan sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin, armeijassa.

1700-1721 Suuri Pohjan sota ja Isoviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Suomi oli sodan jälkeen köyhä ja ränsistynyt. Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan.

1741-1743 Hattujen sota ja Pikkuviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Turun rauhaan.

1788-1790 Kustaa III:n sota. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Värälän rauhaan.

1808-1809 Suomen sota. Läntinen suurvalta Ruotsi ja itäinen suurvalta Venäjä kävivät Suomen alueella sodan, jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Sota päättyi Haminan rauhaan.

1853-1856 Krimin sota/Oolannin sota. Itäisen suurvallan, Venäjän joukot sekä läntisten suurvaltojen, Ranskan ja Englannin laivastot kävivät sotaa Suomen rannikolla.

1914-1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut merkittäviä sotatoimia.

1918 Itsenäisyyssota/Suomen sisällissota. Sisällissodan taisteluihin osallistui myös jonkin verran saksalaisia (valkoisten puolella) ja venäläisiä (punaisten puolella) sotilaita.

1939-1940 Talvisota. Läntinen suurvalta Saksa myi salaisella sopimuksella (Ribberntrop) Suomen Neuvostoliitolle. Neuvostoliitto ei kuitenkaan kyennyt valloittamaan Suomea.

1941-1944 Jatkosota. Suomi oli osa Saksan hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa vastaan.

1944-1945 Lapin sota. Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomi karkoitti saksalaiset Lapista.

Johtopäätökset

Tämän historian pohjalta katson, että Suomen on parasta rakentaa hyviä suhteita kaikkiin suurvaltoihin, rakentaa ja ylläpitää itsellään riittävän vahvaa omaa, riippumatonta puolustusta ja pysytellä kaikkien sotilasliittoutumien ulkopuolella.

Mikäli Euroopan Unioni rakentaa itselleen oman, muista suurvalloista riippumattoman puolustusjärjestelmän, Suomi voi harkita siinä mukana olemista.