Metsien suojelu

Näin suojellaan Suomen metsät:

Metsänomistajille pitää antaa hakkuutuloja vastaava korvaus - tai ehkä enemmänkin - siitä, että he antavat metsien kasvaa.

Kuka maksaa? No tietysti valtio - eli me kaikki veronmaksajat - jos nimittäin haluamme, että metsiä suojellaan.

Kirkko ja Lähi-itä
Helsingin piispan tämänpäiväisen Hesarin yleisönosastokirjoituksen jälkeen on
kirkkomme pakko ottaa kantaa Palestiinan tilanteeseen - ja yleisemminkin
aseiden ja väkivallan käyttöön kriisien ratkaisemisessa.

Pankkihuijaukset

Minä kovasti ihmettelen, miten ihmiset voivat pankkihuijauksissa menettää rahaa. Kyllähän jokaisen pankin pitäisi tietää - pitkänkin pankkisiirtoketjun joka vaiheessa - kenelle rahat ovat lopulta päätyneet. Ja jos ei pankki tiedä tai ei halua poliisille tai muulle rikostutkintaviranomaiselle asiaa paljastaa, se pitää pudottaa sekä kansallisen että kansainvälisen pankkijärjestelmän ulkopuolelle.

Vai onko nyt niin, että pankit ovat keskittyneet suojelemaan rikollisia meidän tavallisten pulliaisten kustannuksella? Pannaan pankkijärjestelmä kuntoon! En minäkään haluaisi siirtyä takaisin seteliaikaan, vaikka seteleillä tiettyjä hyviä puolia onkin pankkisiirtoihin verrattuna.

Vanhojen kaiveleminen

Lainsäädännössämme on rikoksilla vanhemisaika. Samaa vanhenemisaikaa toivoisin myös politiikan ja eduskunnan keskusteluihin. Jos kaivellaan vuosikymmenien takaisia sanomisia, suljetaan silmät siltä tosiasialta että ihminen - myös itselle vieraan puolueen edustaja - kehittyy, muuttuu ja kasvaa.

Rikoksista puhuessa pitää muistaa, että kun syyllinen on tuomittu ja rangaistuksensa kärsinyt, rikos on sovitettu eikä sitä pidä enää kaivaa esiin. Rikoksenkin tehneellä tulee olla mahdollisuus uuteen alkuun ja hän on samanarvoinen ihminen kaikkien muiden kanssa. Rikoksesta rangaistuksen kärsinyt ihminen ei ole rikollinen.

Sen sijaan piilorikollisuuteen kannattaisi puuttua paljon nykyistä tehokkaammin. Piilorikollinen on rikollinen, vaikkei olisi jäänyt kiinni rikoksestaan.

Suomen hallituksen kriisisopu

Pidän erittäin arveluttavana sitä, että hallitus aikoo ryhtyä ohjaamaan historiantutkimusta ja -tulkintaa rikoslailla. Tutkimuksella ja mielipiteillä tulee olla vapaus. Ihmisten käyttäytymistä ja tekoja sen sijaan voidaan ohjata ja rajoittaa.

Heka riistää asukkaitaan

Tämän päivän Hesarin mukaan Hekan - Helsingin kaupungin asuntoyhtiö - vuokrat asukkailleen ovat ensi vuonna keskimäärin yli 14 euroa/m2/kk. Kun keskimääräinen hoitovastike Helsingissä on luokkaa 5 euroa, maksaa esim. 50 neliön kaksiossa asuva henkilö kaupungille ylimääräistä n. 5000 euroa/vuosi.

Järkevää olisi siirtyä sellaiseen järjestelmään, jossa asukas säästäisi maksamansa pääomakulut itselleen ja asunto siirtyisi maksamisen päättyessä asukkaan omistukseen.

Persujen mollaus

Nyt olisi aika lopettaa perussuomalaisten mollaus. He ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin ja heilläkin on oikeus omiin ajatuksiin ja omiin arvoihin. Tulee vähän sellainen olo, että persujen mollauksella halutaan peittää yhteiskunnan todellisia ongelmia.

Vihernielujen ratkaisu

Metsien vihernielujen säilyttämiseen on äärimmäisen yksinkertainen ratkaisu: Tehdään metsän säilyttämisestä ja kasvattamisesta taloudellisesti kannattavampaa kuin hakkuista. Käytännössä se tarkoittaisi korvauksen maksamista metsänomistajille hiilinielujen säilyttämisestä/kasvattamisesta. Rahat korvauksiin voitaisiin ottaa määräämällä sopiva pinta-alavero alueille, joilta metsä/muu kasvillisuus on tuhottu.

Kaikki, jotka ovat tosissaan huolissaan ilmastonmuutoksesta, lähtevät varmasti mielellään tukemaan tätä yksinkertaista ratkaisua.

Ilmastonmuutos

Yhteiskuntamme
perusongelma on, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja jatkuva
taloudellinen kasvu ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään -
eikä yksikään poliittinen ryhmittymä ole uskaltanut tarttua tähän
ristiriitaan.

Sähkön hinta

Sähkön tuotantokustannukset eivät tietenkään ole nousseet. Ainoa, mikä on muuttunut, on se, että sähköä on Euroopassa tarjolla entistä vähemmän ja sähköä tuottavat yritykset voivat sen vuoksi nostaa sähkön hintaa.Markkinatalous ei kaikissa tilanteissa näytä olevan ihanteellinen - ei edes järkevä ratkaisu.Suomen etu on nyt edistää sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat kaikissa tilanteissa energiaomavaraisuuteen.

Suomi ja NATO

Suomen on Natoon liittymisen jälkeenkin parasta vaalia hyviä suhteita kaikkiin suurvaltoihin, rakentaa ja ylläpitää omassa käskyvallassaan olevaa riittävän vahvaa puolustusta ja jatkettava aktiivista roolia rauhan etsijänä, ei sodan lietsojana.

Kiinnittäisin huomiota myös siihen, että sotilasmenoihin liittyvät valtion kulut on tarkoitus kaksin-kolminkertaistaa NATOon liittymisen jälkeen. Ne rahat ovat sitten pois esimerkiksi sosiaalituista, terveydenhoidosta, kulttuurista ja koulutuksesta.

Vaikka Suomi onkin nyt liittynyt Natoon, Suomi voi edelleenkin toimia aktiivisena kansainvälisten konfliktien rauhanomaisten ratkaisujen etsijänä.

Terveydenhuollon ongelman ratkaisu

Maanantai 27.2.2023 klo 22:35 - Simo Repo

Ministerit ja mummot samaan jonoon
Ei verovaroin etuoikeuksia
Terveyskeskuksissa osaavaa väkeä

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terveydenhuolto, terveyskeskus, hyvinvointialue, hoitoon pääsy, jono

Apotti - tietojärjestelmä

Keskiviikko 1.2.2023 klo 23:17 - Simo Repo

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Helsinki, HUS ja muut Apotti-tietojärjestelmän käyttäjät ovat tähän mennessä panneet rahaa Apotin hankkimiseen, kehittämiseen ja käyttöön. Tiedosta olisi taatusti hyötyä, kun tulevaisuudessa kehitetään ja yhdenmukaistetaan tehveydenhuollon tietojärjestelmiä.

Tässä olisi ainesta tutkivalle journalismille, jos viralliset tahot eivät osaa tai tahdo selvitystä tehdä. Riittävän tarkat tiedot löytyvät kyllä talousraporteista ja tilinpäätöksistä.

1 kommentti . Avainsanat: Apotti, terveydenhuollon tietojärjestelmät, HUS, hyvinvointialue

Syntyneet ja kuolleet

Lauantai 28.1.2023 klo 22:45 - Simo Repo

Nyt meitä pelotellaan sillä, että kuolleita on Suomessa vuosittain enemmän kuin syntyneitä. Kukaan ei (tarkoituksella) muista mainita, että perussyynä on, että me ns. suuret ikäluokat olemme tulleet ikään, jossa ihminen yleensä kuolee. Suurimmat ikäluokat (suurin v. 1947) olivat kooltaan yli 100.000 syntynyttä, kun taas nykyään ikäluokan koko on alle 50.000.
Muistaa kannattaisi myös se, että maailman kehitys ei pitkällä tähtäimellä voi perustua jatkuvaan väestönkasvuun - ei myöskään jatkuvaan tuotannon kasvuun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syntyneisyys, kuolleisuus, väestönkasvu

Faktaa vai propagandaa?

Perjantai 2.9.2022 klo 18:39 - Simo Repo

Espoon seurakuntien strategialuonnoksessa sanotaan:

"Perinteinen media on menettänyt asemaansa tiedon ja julkisuuden portinvartijana, mutta samaan aikaan sen merkitys todennetun ja faktoihin perustuvan tiedon välittäjänä on korostunut valeuutisten maailmassa."

Ehdotin seurakuntayhtymän talous- ja strategiatoimikunnassa kohdan muuttamista muotoon:

"Perinteinen media on menettänyt asemaansa tiedon ja julkisuuden portinvartijana, mutta samaan aikaan sen merkitys länsimaiseen propagandaan perustuvan tiedon välittäjänä on korostunut valeuutisten maailmassa."

Minua ei tietenkään kukaan kannattanut. Historiankirjoitus kertoo muutaman vuosikymmenen kuluttua, kuka oli oikeassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, sota, lehdistö, media, tiedonvälitys, valeuutiset

Suomen sodat, suurvallat ja Nato

Tiistai 1.3.2022 klo 18:51 - Simo Repo

Suomessa käytyjä sotia Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen:

1495-1497 Vanha viha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan.

1570-1595 Pitkäviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan. Sota päättyi Täyssinän rauhaan.

1596-1597 Nuijasota. Epäonnistunut Suomen itsenäisyyssota Ruotsia vastaan.

1618-1648 Kolmikymmenvuotinen sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin armeijassa.

1655-1661 Pohjan sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin, armeijassa.

1700-1721 Suuri Pohjan sota ja Isoviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Suomi oli sodan jälkeen köyhä ja ränsistynyt. Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan.

1741-1743 Hattujen sota ja Pikkuviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Turun rauhaan.

1788-1790 Kustaa III:n sota. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Värälän rauhaan.

1808-1809 Suomen sota. Läntinen suurvalta Ruotsi ja itäinen suurvalta Venäjä kävivät Suomen alueella sodan, jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Sota päättyi Haminan rauhaan.

1853-1856 Krimin sota/Oolannin sota. Itäisen suurvallan, Venäjän joukot sekä läntisten suurvaltojen, Ranskan ja Englannin laivastot kävivät sotaa Suomen rannikolla.

1914-1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut merkittäviä sotatoimia.

1918 Itsenäisyyssota/Suomen sisällissota. Sisällissodan taisteluihin osallistui myös jonkin verran saksalaisia (valkoisten puolella) ja venäläisiä (punaisten puolella) sotilaita.

1939-1940 Talvisota. Läntinen suurvalta Saksa myi salaisella sopimuksella (Ribberntrop) Suomen Neuvostoliitolle. Neuvostoliitto ei kuitenkaan kyennyt valloittamaan Suomea.

1941-1944 Jatkosota. Suomi oli osa Saksan hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa vastaan.

1944-1945 Lapin sota. Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomi karkoitti saksalaiset Lapista.

Johtopäätökset

Tämän historian pohjalta katson, että Suomen on parasta rakentaa hyviä suhteita kaikkiin suurvaltoihin, rakentaa ja ylläpitää itsellään riittävän vahvaa omaa, riippumatonta puolustusta ja pysytellä kaikkien sotilasliittoutumien ulkopuolella.

Mikäli Euroopan Unioni rakentaa itselleen oman, muista suurvalloista riippumattoman puolustusjärjestelmän, Suomi voi harkita siinä mukana olemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, sota, Suomen sodat, liittoutuminen, Ukrainan sota

Lisää kirjoituksia


Uutiset

Ilmatorjunta (27.03.2022)
Suomen Israelista suunnitellun ilmatorjuntaaseiden hankinnan ehdoksi tulisi asettaa rauhansopimus Israelin ja palestiinalaisten välillä. Sotaa käyvästä maasta ei..

18.03.2022  Oitaan datakeskus
03.02.2022  Autoilu
15.01.2022  Espoon sairaalan myynti