Suomi ja NATO

Historian pohjalta katson, että Suomen on parasta vaalia hyviä
suhteita kaikkiin suurvaltoihin, rakentaa ja ylläpitää itsellään
riittävän vahvaa omaa, riippumatonta puolustusta ja pysytellä kaikkien
sotilasliittoutumien ulkopuolella.

Suomen sodat, suurvallat ja Nato

Tiistai 1.3.2022 klo 18:51 - Simo Repo

Suomessa käytyjä sotia Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen:

1495-1497 Vanha viha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan.

1570-1595 Pitkäviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan. Sota päättyi Täyssinän rauhaan.

1596-1597 Nuijasota. Epäonnistunut Suomen itsenäisyyssota Ruotsia vastaan.

1618-1648 Kolmikymmenvuotinen sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin armeijassa.

1655-1661 Pohjan sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin, armeijassa.

1700-1721 Suuri Pohjan sota ja Isoviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Suomi oli sodan jälkeen köyhä ja ränsistynyt. Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan.

1741-1743 Hattujen sota ja Pikkuviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Turun rauhaan.

1788-1790 Kustaa III:n sota. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Värälän rauhaan.

1808-1809 Suomen sota. Läntinen suurvalta Ruotsi ja itäinen suurvalta Venäjä kävivät Suomen alueella sodan, jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Sota päättyi Haminan rauhaan.

1853-1856 Krimin sota/Oolannin sota. Itäisen suurvallan, Venäjän joukot sekä läntisten suurvaltojen, Ranskan ja Englannin laivastot kävivät sotaa Suomen rannikolla.

1914-1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut merkittäviä sotatoimia.

1918 Itsenäisyyssota/Suomen sisällissota. Sisällissodan taisteluihin osallistui myös jonkin verran saksalaisia (valkoisten puolella) ja venäläisiä (punaisten puolella) sotilaita.

1939-1940 Talvisota. Läntinen suurvalta Saksa myi salaisella sopimuksella (Ribberntrop) Suomen Neuvostoliitolle. Neuvostoliitto ei kuitenkaan kyennyt valloittamaan Suomea.

1941-1944 Jatkosota. Suomi oli osa Saksan hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa vastaan.

1944-1945 Lapin sota. Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomi karkoitti saksalaiset Lapista.

Johtopäätökset

Tämän historian pohjalta katson, että Suomen on parasta rakentaa hyviä suhteita kaikkiin suurvaltoihin, rakentaa ja ylläpitää itsellään riittävän vahvaa omaa, riippumatonta puolustusta ja pysytellä kaikkien sotilasliittoutumien ulkopuolella.

Mikäli Euroopan Unioni rakentaa itselleen oman, muista suurvalloista riippumattoman puolustusjärjestelmän, Suomi voi harkita siinä mukana olemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, sota, Suomen sodat, liittoutuminen, Ukrainan sota

Yleisurheilun tilinpäätös 2021

Perjantai 15.10.2021 klo 13:43 - Simo Repo

Hyvä yleisurheilukesä
Yhdeksän huippulajia
Pikajuoksu kehittyy
Voimalajit kuopassa
10-ottelu kärsii kilpailijapulasta

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yleisurheilu, urheilutilasto,

Kilpailutus ja terveyspalvelut

Maanantai 11.10.2021 klo 17:19 - Simo Repo

Kilpailutus soveltuu huonosti terveyspalveluihin.
Palvelun tarjoajan vaihtuminen merkitsee myös hoitosuhteen muutosta.
Tärkeää: tuttu hoitaja ja tuttu lääkäri.
Pitkäaikaiset, hyvin toimivat hoitosuhteet.
Ihminen ei ole tavara eikä terveys ole tuote.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terveyskeskus, kilpailutus, hoitosuhde, Mehiläinen, Pihlajalinna,

Suuntia eteenpäin

Maanantai 11.10.2021 klo 17:11 - Simo Repo

Onko "kestävä kehitys" kestävää?
Jatkuva kasvu ei ole kestävää.
Panoksia koulutukseen
Kansalaispalkka

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kestävä kehitys, luonnonvarat, kasvu, talousjärjestelmä, koulutus, kansalaispalkka, korona

Maakuntavaalit

Tiistai 28.9.2021 klo 15:45 - Simo Repo

Maakuntavaaleissa olemme uuden ja arvaamattoman edessä. Ongelma on se, että pienet kunnat (ei kuitenkaan Kauniainen), joiden terveyspalveluja turvaamaan koko järjestelmä on kehitetty, eivät hyvinvointialueillakaan saa varmistettua asukkaittensa lähipalveluita ilman alueen suurten kuntien maakuntavaltuutettujen tukea. Tämän solidaarisuuden puolesta kannattaa Keskustan (ja kannattaisi muidenkin puolueiden) taistella. Ja äänestäjien kannattaisi välttää keskittämistä kannattavien puolueiden äänestämistä. On etsittävä uusi, tehokas toimintamalli, joka takaa kohtuullisin kustannuksin lähipalvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Tämänhetkisten suurten kuntien (kuten Espoon) huonosti toimivien toimintamallien kopiointi hyvinvointialueille ei tuo tyydyttäviä ratkaisuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Makuntavaalit, aluevaalit, terveyspalvelut, lähipalvelut

Lisää kirjoituksia


Uutiset

Ilmatorjunta (27.03.2022)
Suomen Israelista suunnitellun ilmatorjuntaaseiden hankinnan ehdoksi tulisi asettaa rauhansopimus Israelin ja palestiinalaisten välillä. Sotaa käyvästä maasta ei..

18.03.2022  Oitaan datakeskus
03.02.2022  Autoilu
15.01.2022  Espoon sairaalan myynti