Maahanmuuttajat

Share |

Sunnuntai 23.9.2012 klo 19.48 - Simo Repo


Maahanmuuttajista näyttää tulevan näiden - ja valmasti monien seuraavienkin - kuntavaalien kiistelynaihe. Syytä onkin. Maahanmuutto on monitahoinen kysymys, johon sisältyy sekä myönteisiä että ongelmallisia piirteitä.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia

Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi tarvitsevat maahanmuuttajia. Espoolaisten korkean teknologian yritysten tulee jotkossakin voida palkata työhön maailman parhaita asiantuntijoita riippumatta heidän kotimaastaan. Minun näkemyksissäni suomalainen ja espoolainen hyvinvointi rakentuu tulevaisuudessa tieteen, tutkimuksen ja ennakkoluulottoman uuden yrittämisen varaan. Perusteollisuuden siirtymistä halvempien tuotantokustannusten maihin ei ole mielekästä estää. Menetettävät työpaikat on korvattava uusilla, työntekijöille tiedoiltaan ja taidoiltaan vaativammilla työpaikoilla. Tämä työ on tehtävä määrätietoisesti ja ennakoivasti, ei vasta sitten, kun ollaan pakon edessä.

Tämän sektorin työntekijöille ja heidän perheilleen suomenkielen taito on bonus, ei menestymisen edellytys. Espoolle tämä asukasrymä luo paineita monikielisen koulullaitoksen kehittämiseen, mistä on tietysti hyötyä myös suomenkielisille espoolaisnuorille.

Espoo soveltuu nykyisellään hyvin sekä uusien yritysten että elinympäristöltään paljon odottavien sekä kotimaisten että ulkomailta muuttavien perheiden kotipaikaksi. Espoon menestymismahdollisuuksia parantaisi vielä oleellisesti suoran raideliikenneyhteyden rakentaminen Espoosta lentoasemalle.

Toinen sektori, jossa Suomi ei enää tule toimeen ilman maahanmuuttajia, on hoivatyö. Väestön nopea vanheneminen edellyttää hoitavia käsiä enemmän kuin omalla maallamme on tarjota. Hoivatyöntekijöiltä tulee edellyttää riittävää suomen- ja/tai ruotsinkielen taitoa.

Hädässä olevaa on autettava

Suomalaiseen kulttuuriin ja etiikkaan on aina kuulunut vahvasti se, että hädässä olevia autetaan. Näin tulee jatkossakin olla. Se tarkoittaa kohdallamme sitä, että otamme vastaan oman osuutemme maailman pakolaisista, turvapaikan tarvitsijoista ja omissa maissaan vailla elämisen mahdollisuuksia olevista ihmisistä.

Kaikista ihmisistä, jotka tulevat keskellemme asumaan ja elämään, on pidettävä huolta aivan samaan tapaan kuin muistakin suomalaisista.

Tehokkainta hädän auttamista on tietysti ongelmien poistaminen sieltä, missä ne tekevät inhimillisen elämän mahdottomaksi. Siksi Suomen on oltava aktiivinen niin kriisialueiden ongelmien ratkaisemisessa kuin kehitysyhteistyössä. Kansainväliseen apuun annetulla yhdelläkin eurolla voidaan saada aikaan hämmästyttäviä tuloksia.

Sekä rauhanturvaamisoperaatioihin että kehitysyhteistyöhön on suhtauduttava terveen kriittisesti. Suomi ei voi olla rakentamassa uusimperialismia eikä kehitysyhteistyörajoja pidä sijoittaa kohteisiin, joissa niitä käytetään ylenpalttisen väärin tai jotka eivät täytä niille asetettuja tavoitteita.

Suomessa on Suomen laki

Kaikkien maahanmuuttajien on Suomessa elettävä Suomen lakien mukaan. Kansainvälisyys tuo mukanaan myös itsellemme vierasta kulttuuria, vieraita tapoja ja kansainvälistä rikollisuutta.

Monikulttuurisuus on myönteinen asia, mutta Suomessa sen rajana ovat meidän lakimme ja asetuksemme. Olemme jo joutuneet ja joudumme tulevaisuudessakin vetämään rajaa siihen, mitä hyväksymme ja mitä emme. Suomessa elävillä eri kulttuurien ja uskontojen yhteisöillä voi ja pitääkin olla omia säännöksiään, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa lainsäädäntömme kanssa. Jos ristiriitoja syntyy, maahanmuuttajien on sopeuduttava Suomen lakeihin.

Rikollisuus

Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansainväliseen rikollisuuteen. Suomesta ei voi tulla minkään mafian olinpaikka. Rikollisuuden torjunnassa kansalaisten asenteilla on ratkaisevan tärkeä merkitys. Jos rikollisuus ei saa mistään selustatukea, se ei jaksa elää. Jos osakin suomalaisista tukee rikollisuutta, poliisi on voimaton.

Suomen suurin turvallisuusuhka on huumekauppa. Se on paljon akuutimpi ja tuhoavampi kuin tämänhetkinen sotilaspoliittinen uhka. Huumekaupassa toimivat sekä kotimaiset että ulkomaiset tekijät.

Rajojen avautuminen ja sen myötä kasvava kansainvälisyys ovat helpottaneet huumeiden kuljetusta ja kauppaa Suomessa. Merkittävä osa liikenneonnettomuuksista ja väkivaltarikoksista on yhteydessä huumeiden käyttöön ja kauppaan.

Näkisin mielelläni Espoon huumevapaana vyöhykkeenä. Se on mahdollista vain, jos kaikki espoolaiset pitävät silmänsä auki, näkevät mitä ympärillä tapahtuu ja omalta osaltaan auttavat sekä lähimmäisiään, sosiaalityöntekijöitä että poliisia.

Maastamuuttovelka on maksettava

Olen tehnyt runsaan vuosikymmenen työurastani Suomesta maailmalle muuttaneiden siirtolaisten parissa, seurannut heidän elämäänsä ja nähnyt heidän ongelmiaan. Tiedän omasta kokemuksestani, millaista on asettua uuteen maahan siellä puhuttua kieltä osaamatta ja vailla yhteyksiä maan kantaväestöön.

Suomalaisia elää maamme rajojen ulkopuolella hieman yli miljoona. Valtaosa heistä, erityisesti menneinä vuosikymmeninä, on muuttanut maastamme, koska Suomessa ei ole ollut tarjolla työtä ja toimeentuloa. Tänään kutsuisimme heitä elintasopakolaisiksi.

Maahanmuuttajia elää Suomessa noin neljännesmiljoona. Tarvitsemme maahanmuuttajia neljä kertaa nykyistä enemmän ennenkuin suomalaisten muihin maihin menettämän työvoiman aukko on paikattu. Kutsun sitä maastamuuttovelan maksamiseksi.

Maahanmuuttajat kouluissa

Maahanmuuttajien tulee saada hyvää opetusta sekä samoissa aineissa kuin koulujen suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat sekä lisäksi omassa äidinkielessään.

Espoon kouluissa annetaan tänä vuonna äidinkielen opetusta seuraavissa kielissä: albania, arabia, bengali, bosnia/serbokroatia, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, kantoninkiina, khmer, kreikka, kurdi, liettua, makedonia, mandariinikiina, norja, portugali, puola, ranska, romani, saksa, somali, thai, turkki, unkari, venäjä, vietnam, viro.

Hyvä maailma

Hyvä maailma on minusta sellainen, jossa ihminen voi vapaasti, ilman ulkoista pakkoa valita oman asuinpaikkansa. Hyvä maailma kehittyy tasaisesti ja siinä on kaikkialla hyvä ja turvallinen elää. Näistä tavoitteista olemme kaukana, mutta niitä kohti kannattaa ponnistella.

Avainsanat: pakolaiset, maahanmuutto, kehitysapu


Kommentit

27.9.2012 5.41  Jarmo J Tuokko

Huomioni kiinnittyi erityisesti kohtaan "monikielinen koululaitos" ja "äidinkielet". Suomenmaa on äitimme ja jokaisen tähän maahan asettuvan äidinkieli on suomi. Koululaitoksen tehtävänä on vaalia kansallista perinnettä. Maahanmuuttajien perinnettä vaalitaan siinä maassa, missä ovat lähteneet. Muuten olemme tilanteessa, jossa suomalaisten perinnettä ei vaalita missään. Jokaiselta koulun opettajalta on myös vaadittava yhtäläinen koulutus ja pätevyys. Kielten opettajan virka tai toimi ei voi olla suojatyöpaikka.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini