Lääkäriasemat rahastavat ja kiertävät veroja

Share |

Torstai 27.9.2012 klo 11.29 - Simo Repo


Viime aikoina on ollut esillä yksityisten lääkäriasemien voittojen siirtäminen veroparatiiseihin. Lääkäriasemien toimintamallia kannattaa katsoa vähän syvemmälle.

Lääkärikeskus ei palkkaa lääkäreitä

Merkittävä osa lääkärikeskuksen lääkäreistä ei ole lääkärikeskuksen palveluksessa. He ovat perustaneet (tai heille on perustettu) yhden tai muutaman lääkärin yrityksiä. Toimintamallista hyötyvät taloudellisesti sekä lääkärit että lääkärikeskus.

Lääkärikeskus laistaa työnantajamaksut ja muut työnantajavelvoitteet. Lääkärikeskus ei siis maksa eläkemaksuja, ei huolehdi vuosilomista eikä sairaslomista eikä - ironista kyllä - myöskään työterveydenhuollosta.

Kun lääkärin yritystoiminta on oikein järjestetty ja rahoitettu, lääkäri voi nostaa yhtiöstään vuosittain 90.000 euroa verotonta voittoa. Voitosta on yritys tietysti ensin maksanut yhtiöveron, joka on 24,5 %. Päivätyötä terveyskeskuksessa tai sairaalassa tekevä lääkäri voi siis valita, tekeekö lisätyötä palkkatyössään ja maksaa siitä suunnilleen 60 % veroa vai tekeekö lisätyönsä omassa yrityksessään lääkärikeskuksessa ja maksaa veroa 24,5 %.

Tulonsa lääkärikeskus saa lääkäriltä tämän työhuoneen vuokrana. Vuokratulo on arvonlisäverovapaata.

Kunnat ja kuntayhtymät tukevat lääkärikeskusten veronkiertomallia myöntämällä auliisti palveluksessaan oleville lääkäreille sivutoimilupia kilpailijan palvelukseen.

Puolueellinen Kansaneläkelaitos

Kela korvaa lääkärikeskukselle taksan mukaan terveyspalvelujen tuottamisesta sekä lääkärinpalkkioita että laboratoriokuluja. Kela ei korvaa kuntien terveyspalvelujen tuottamisesta mitään. Kunnan kannalta palvelujen siirtäminen Kelan tukemalle lääkärikeskukselle voi olla edullista, yhteiskunnan maksamat kokonaiskustannukset saattavat oleellisesti nousta. Asia on erityisen ajankohtainen Espoossa, missä Tuomarilan alueen terveydenhoitoa kilpailutetaan juuri näinä viikkoina.

Itse en kannata Kelan tukien poistamista yksityisiltä lääkäripalveluilta. Kannatan sitä, että Kelan tuet ovat kaikille terveyspalvelujen tuottajille samat. Se olisi reilua ja tasapuolista.

Lääkärikeskuksen rahavirrat

Työpaikkaterveydenhuollon rahoja kannattaa erityisesti tavoitella, koska ne ovat lakisääteisinä työnantajille pakollisia. Lääkärissä käyvä ei itse maksa mitään ja on siksi erityisen herkkä hakeutumaan lääkäriin. Kela maksaa näistäkin kuluista merkittävän osan, joten yhteiskunnan varoja kanavoituu mukavasti lääkärikeskuksen tilille.

Vakuutusyhtiöissä liikkuu paljon rahaa. Lääkärikeskusten kannattaa edistää sellaista yhteiskunnan toimintamallia, jossa yksityisillä vakuutuksilla on mahdollisimman suuri osuus. Vakuutusten kautta lääkärikeskus saa asiakkaikseen hyvin toimeentulevaa väestöä.

Köyhillä ei ole rahaa eikä heistä kannata olla kiinnostunut. Kannattaa panostaa kaikkein hyvätuloisimpiin, joille voi myydä myös sellaisia luksusterveyspalveluita, joita julkinen terveydenhoito ei pidä tärkeänä.

Kela on lääkärikeskuksen tukipilari. Sen yksityistä terveydenhoitoa suosivaa mallia kannattaa ylläpitää ja vaikuttaa yhteiskunnan päättäjiin, ettei Kela ryhdy tasapuolisesti tukemaan myös kuntien tuottamia terveyspalveluja.

Kohti monopolia

Lääkärikeskusten kannattaa pyrkiä siihen, että kunnallinen terveydenpalvelujen tuottaminen ajetaan alas ja lääkärikeskuksista muodostuu ainoa vaihtoehto. Monopoliasemaan pääsyn jälkeen rahastusmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Näinhän on käymässä jo tällä hetkellä joissakin Itä-Suomen pienissä kunnissa.

Kilpailutuksissa lääkärikeskusten kannattaa edistää sitä, että kilpailutukset ovat riittävän laajoja. Näin pudotetaan kilpailusta pienet paikalliset yritykset.

Yritykset ovat erilaisia

Tässä blogissa on annettu tarkoituksellisesti yksinkertaistettu kuva lääkärikeskuksen toiminnasta. Tosiasiassa yritykset ovat erilaisia ja kantavat myös yhteiskuntavastuutaan eri tavalla. Koko järjestelmässä on kuitenkin perusongelmia, jotka johtavat väistämättä yhteiskunnan ja kuntalaisten kannalta epätoivottuun suuntaan.

Kiireisimmät korjattavat asiat ovat Kelan tukiperiaatteiden muutos, verotuksen porsaanreikien korjaaminen ja lääkärien sivutoimilupien uusharkinta.

Kilpailutuksissa ei tulisi olla mahdollista hyväksyä sellaisia tarjouksia ja vertailuja, joissa jonkun osapuolen tuotantokustannukset saavat enemmän ulkopuolista tukea kuin jonkun toisen.

Hoiva-ala rahastusautomaattina

Hoiva-ala tulee maassamme lähivuosina kasvamaan. Väestö ikääntyy ja hoivatarve kasvaa. Alan kasvu houkuttelee myös sellaisia yrityksiä, joiden pääasiallinen tarkoitus on kanavoida hoivarahoista mahdollisimman suuri osa mahdollisimman pienin kustannuksin sijoittajien taskuihin. Sekä valtion että kuntien velvollisuutena on valvoa, että hoiva-alalle suunnattuja veronmaksajien rahoja ei käytetä väärin.

Verotuksesta kirjoitan lähipäivinä erillisen kirjoituksen.

Avainsanat: Lääkäriasema, veronkierto, Kela


Kommentit

9.10.2012 10.34  Simo Repo

Lukekaa myös 9.10. Hesarista artikkeli lääkärien verojärjestelyistä. Samalla kannattaa miettiä, miksi lääkärit eivät halua työskennellä terveyskeskuksissa. Syy ei ehkä sittenkään ole työssä tai potilaissa vaan siinä, että terveyskeskustyöstä pitää maksaa normaalia tuloveroa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini