Palkka ja osingot samalle veroviivalle

Olen tullut siihen tulokseen, että kaikkea yrityksistä yksityiseen kulutukseen siirrettävää rahaa on verotettava samalla tavalla. Palkka ja osingot on asetettava verotuksessa samaan asemaan.

Olemme Suomessa ajautuneet tilanteeseen, jossa suurituloisten veroaste on alempi kuin tavallisten palkansaajien. Se johtuu erityisesti osinkotulojen alhaisesta verotuksesta, mutta myös erilaisista etuuksista, joita verotuksessa kohdellaan lievemmin kuin palkkatuloa.

Monet yhteiskunnan hyvin ja korkeasti kouluttamat henkilöt eivät nosta lainkaan palkkaa vaan ainoastaan lievästi verotettavia tai - taitavilla yhtiöjärjestelyillä - tulonsaajalle kokonaan verottomia osinkotuloja. Esimerkin voit lukea lääkäriasemia koskevasta kirjoituksestani.

Tilanne ei ole reilu. Verotuksen tulee kohdella kaikkia tulonsaajia samalla tavalla. Jos siitä tehdään poikkeuksia, niiden tulee olla yhteisesti ja avoimesti hyväksyttyjä. Nyt suuria veromuutoksia tehdään "verosuunnittelulla", josta tavallinen kansa asiallisesti käyttää nimitystä veronkierto.

Veronkierto on itseään ruokkiva ilmiö. Kun huomattava määrä veroja jätetään maksamatta, verotulot laskevat ja veroastetta on pakko nostaa, mikä lisää edelleen halukkuutta kiertää veroja.

Verotus on oikeudenmukaisuuskysymys. Jos joku pinnaa veroista, toinen joutuu maksamaan enemmän. On päästävä järjestelmään, jonka mahdollisimman monet näkevät oikeudenmukaiseksi ja joka on niin yksinkertainen ja läpinäkyvä, että sen kiertämisyritykset voidaan pysäyttää.

Seis palkankierrolle ja harmaalle työvoimalle

Raha, joka siirretään yrityksestä pois, oli se sitten palkkaa tai osinkoja, on pois yrityksen käytöstä. Osinkotulojen verokorjaus ei siten vaikuta yrityksen toimintaan.

Yrittäjiä on palkittu työllistämisestä. Se on asiallinen peruste, mutta se täytyy tehdä jotenkin toisin kuin osinkotuloverotuksessa. Vastaava tuki voitaisiin esimerkiksi sitoa palkanmaksuun, jolloin se kannustaisi ratkaisuihin, jotka vähentävät sekä palkankiertoa että harmaan työvoiman käyttöä.

Yrityksen voitoistaan maksaman veron vähentämisen osinkoihin kohdistuvasta verotuksesta hyväksyn. Kaksinkertaista veroa ei kenenkään pidä maksaa.

Kohti kestävää verokehitystä

Verolait eivät kuulu kunnallispolitiikkaan. Kun kunnat saavat tulonsa valtaosin veroista, ne ovat oleellisia kunnan toimeentulolle ja palvelujen määrälle sekä laadulle. Timo Soini sanoo viisaasti, että on vain yksiä veroja: niitä joita kansalaiset maksavat.

Valtion veroista runsas kuudennes tulee palkkaverotuksesta. Arvonlisäveron osuus on jatkuvasti kasvanut. Se sitoo valtion ja kuntien tulot suhdanteisiin ja tekee verotuloisa epävakaita ja vaikeasti ennustettavia. On pyrittävä siihen, että veropohjassa on riittävän paljon vakaita elementtejä. Kunnalla palkkatuloveruksen osuus on paljon korkeami, Espoolla noin neljä viidennestä.

Jatkuvaan kasvuun sitoutuminen myös verotuksessa lisää ympäristön tuhoutumisen vaaraa ja saattaa vuosikymmenien saatossa osoittautua erittäin kalliiksi, kenties jopa katastrofaaliseksi vaihtoehdoksi. Meidän on aktiivisesti etsittävä verotusperusteita, jotka tukevat kestävää kehitystä.