Espoon kaupungin työvoimaresurssien kohdentaminen poikkeustilanteissa ei toimi.
Järjestelmä, jolla seurattaisiin määräaikojen pitämistä joko ei toimi tai sitä ei lainkaan ole.
Espoo ei syystä tai toisesta ole kykenevä käyttämään tehokkaasti ja järkevästi kaikkia saamiaan ulkopuolisia avustuksia.
Espoon opetustoimelta jäi viime syksynä hakematta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin tarkoitettu valtionavustus. Maksimissaan kaupungilta jäi saamatta n. 1,8 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: suomenkielisen opetustoimen toimintakulujen säästötavoite tälle vuodelle on 1,95 miljoonaa euroa. Vaikka valtionavustusta ei voi käyttää yleisiin kuluihin vaan se on erityistarkoituksiin suunnattu, kyse on toimialalle erittäin merkittävästä summasta. Tilintarkastaja ei lausunnossaan puolla tili- ja vastuuvapauden myöntämistä sivistystoimen johtajalle eikä suomenkielisen opetustoimen johtajalle.
Kaupungin tarkastuslautakunta esittää 19.5. kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että päätöksentekoa vastuuvapauden myöntämisestä kyseisille virkamiehille lykätään siihen asti, kunnes on selvitetty vuosille 2014 - 2015 kohdistetun harkinnanvaraisen avustuksen hakematta jättämisestä kaupungille aiheutunut mahdollinen taloudellinen vahinko ja kehottaa kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin valtionavustusten hakemisprosessin ja valvonnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle ja raportoimaan asiasta valtuustolle.
Prosessissa ja siitä annetuissa selvityksissä on tullut esiin kolme merkittävää asiaa:
1. Espoon kaupungin työvoimaresurssien kohdentaminen poikkeustilanteissa ei toimi. Selityksissä annetaan ymmärtää, että homekoulujen korjauskiireet veivät työkapasiteettia niin paljon, että muut asiat jäivät hoitamatta. Kyse on huonosta johtamisesta, ei välttämättä vain opetustoimessa vaan ehkä asiassa on parantamista koko kaupungin tasolla. Tässä on tämän prosessin esiin tuoma vakavin ongelma. Jos on suuri tulipalo, on paikalle lähetettävä riittävän paljon palomiehiä.
2. Järjestelmä, jolla seurattaisiin määräaikojen pitämistä joko ei toimi tai sitä ei lainkaan ole. Asia on korjattava eikä se ole ylivoimainen kuntoon pantava.
3. Kaupunki ei syystä tai toisesta ole kykenevä käyttämään tehokkaasti ja järkevästi kaikkia saamiaan ulkopuolisia avustuksia. Samaan aikaan kun opetustoimesta tulee jatkuvasti viestejä käyttövarojen puutteesta, myönnettyjä valtionapuja ei kyetä täysimääräisesti käyttämään. Se kertoo huonosta organisoinnista.
Järjestelmämme on valitettavasti sellainen, että hallinnolliset ongelmat kriisitilanteessa henkilöityvät. Yksittäiset työntekijät joutuvat kantamaan vastuun ja paineen koko organisaation huonosta toiminnasta. Joudumme helposti tilanteeseen, jossa asiat kärjistyvät henkilötasolle, kun koko organisaation pitäisi tarkistaa toimintaansa. Tulee sijaiskärsijöitä ja varsinainen ongelma jää ratkaisematta.
Kaupunginvaltuuston on ajettava kaupunkilaisten etua ja pidettävä huolta siitä, että epäkohdat korjataan. Jos valtuusto lepsuilee, se ei ansaitse kaupunkilaisten luottamusta.
Kun tarkastuslautakunta esittää, että tili- ja vastuuvapautta ei automaattisesti myönnetä, kyseessä on vahva tuki sille, että asiat on pantava kuntoon. Selittely ei auta, on pakko tehdä parannuksia ja ratkaista ongelmat. Espoolaisilla on oikeus vaatia, että heidän yhteistä etuaan hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvät aikeet ja selitykset eivät riitä, on tekojen aika.
