Järjestelmämme estää pääsyn opiskelemaan.
Jokainen uusi ylioppilas on opiskelupaikan arvoinen.
Ihminen ei ole rahantekokone.
Näinä päivinä tuhannet uudet ylioppilaat ovat saaneet tiedon siitä, että ovat päässeet opiskelemaan korkeakouluun. Vielä useammille tämä tieto on jäänyt tulematta. Yli puolet uusista ylioppilaista jää ensimmäisenä vuonna ilman opiskelupaikkaa.
Olemme luoneet Suomeen järjestelmän, joka estää tehokkaasti järkevän siirtymisen lukiosta korkeakouluun. Toiveet, tarpeet ja todellisuus eivät kohtaa. Jos johonkin laitokseen pääsee vain joka sadas hakija, vika ei ole hakijoissa vaan epärealistisessa hakuprosessissa.
Jokainen uusi ylioppilas on opiskelupaikan arvoinen ja paikkansa ansainnut. Olisi kohtuullista, että lähtisimme määrätietoisesti rakentamaan järjestelmää, jolla ylioppilaat (ja muutkin koulunsa päättäneet) johdettaisiin eteenpäin opiskelemaan alaa, jolla itse kukin voisi sijoittua parhaaseen mahdolliseen ammattiinsa ja samalla hyödyttää yhteiskuntaa. Kun julkisuudessa vaaditaan työurien pidentämistä, kannattaisi aloittaa alkupäästä, jossa joka vuosi hukkaantuu kymmeniä tuhansia työvuosia järjettömän pääsykoesysteemin tuomiin välivuosiin.
Arvostan koulutusta ja sivistystä. En pidä huonona sitä, että ihminen opiskelee sellaisiakin tietoja ja taitoja, joita hän ei suoranaisesti työssään tarvitse. Laaja sivistys ja osaaminen antaa laajan ymmärryksen.
Hyvä korkeakoulutuksen järjestelmä on sellainen, joka antaa jokaiselle halukkaalle sekä paikan että tarvittaessa mahdollisuuden vaihtaa itselleen sopivampaan koulutus- ja työuraan. Nykyinen järjestelmä on pois sulkeva. Haluaisin järjestelmän, joka on mukaan ottava. Se edellyttäisi tietysti sitä, että joku välittäisi jokaisesta koulunsa päättävästä, henkilökohtaisesti.
En kuulu niihin, jotka haluavat nuorille nopean koulutuksen ja sitten mahdollisimman äkkiä paikan työelämän rattaisiin rahaa tahkoamaan. Nuoruuteen kuuluu itsensä etsiminen, kypsyminen sekä mahdollisuus yrittää ja erehtyä. Mutta hyvä yhteiskunta rakentaa sellaisia polkuja, jotka eivät pääty umpikujaan.
Seuraava suuri koulutuspoliittinen uudistus voisi olla korkeakoulujen sisäänpääsyuudistus, joka takaisi opiskelupaikan jokaiselle halukkaalle. Se olisi kannattava satsaus sekä nuorisoon että tietoyhteiskuntaan.
