Lännen ja idän poliitikot ovat selvinneet huonosti Ukrainan kriisistä.
Suomen etu olisi, että Venäjä lähestyisi läntistä Eurooppaa niin kaupallisesti kuin poliittisestikin.
Pahaa ei voiteta pahalla vaan hyvällä.
Venäjän pakotteet ja vastapakotteet kertovat ennen kaikkea siitä, että yhteistyö Venäjän ja länsimaiden välillä ontuu. Keskusteluyhteys ei ole hyvä eikä keskinäinen luottamus niin suuri, että niiden varassa saataisiin rakennetuksi ratkaisu, joka johtaisi kriisin ratkeamiseen.
Uhittelemalla ja kärjistämällä ei mikään selviä. Pitää pyrkiä ratkaisuihin ja rauhaan, ei kriisiytymiseen ja sotaan. Kannattaa muistaa sekin, että sodat eivät lopu sotimalla vaan tekemällä rauha.
Venäjän ja EU:n sekä muiden länsimaiden molemminpuolisten talouspakotteiden vahinko ei kohdistu EU-maihin tasapuolisesti. Suurimpia kärsijöitä ovat Venäjän lähinaapurit, Suomi muiden mukana. Kun EU:n ulkoministerit ovat tehneet päätöksen yhdessä, olisi kohtuullista, että myös vaikutukset kannettaisiin yhdessä ja EU:n jäsenvaltioiden kesken tehtäisiin kärsittyjen menetysten tasaus.
Samalla kannattaisi keskustella EU:n turvallisuusasioiden päätöksentekojärjestelmästä. Tämäntapaiset päätökset tulisi tuoda kunkin valtion demokraattiseen päätöksentekoon. Kysymys ei ole vain taloudesta vaan myös turvallisuudesta. Jos EU:n perussäädökset estävät kansallisen demokraattisen päätöksenteon turvallisuuskysymyksissä, säädöksiä tulee muuttaa. Mielestäni tämä on niin keskeinen ja tärkeä asia, että sen ratkaisemisen tulee olla Suomen EU-jäsenyyden kynnyskysymys.
Suomen turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen etu olisi se, että Venäjä lähestyisi läntistä Eurooppaa niin kaupallisesti kuin poliittisestikin. Kaikki vastakkainen kehitys on Suomen edun vastaista.
Sekin kannattaa muistaa, että pahaa ei voiteta pahalla vaan hyvällä. Vaikeissakin tilanteissa kannattaa etsiä vastakkainasettelujen sijaan yhteistä tietä eteenpäin. Suomi on ollut siinä hyvä ja sitä taitoa kannattaisi myös EU:n hyödyntää.
Lännen ja idän poliitikot ovat selvinneet huonosti Ukrainan kriisistä. Entisen Neuvostoliiton jäljiltä on vielä avoimena kriisipesäkkeenä Valko-Venäjä, joka on maantieteellisestikin lähempänä Suomea kuin Ukraina. Kannattaa varautua siihen, ettei sielläkään kehitys kulje ongelmattomasti.
