Ostopalvelut ja Espoon talous

Espoon kaupunginhallituksen asioita 26.10.

Ulkoistuksen kokonaisarviointi.

Kuinka valtuustoaloitteita käsitellään?

Espoon talous ennakoitua parempi.

Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta

Tämä on tärkeä asia. Tulevaisuudessa Espoon tulee päästä käytäntöön, jossa ostopalvelujen toteuttamisessa seurataan säännöllisesti ainakin

- kokonaiskustannustasoa verrattuna kaupungin omaan tuotantoon

- espoolaisten yritysten menestymistä tarjouskilpailuissa

- kaupungin kilpailutuksia voittaneiden yritysten veromaksua

- ulkoistusten mielekkyyttä kokonaisuudessaan

Samalla tulee pohtia myös tehtyjen kilpailutusten kokoa ja mahdollisuuksia toteuttaa kilpailutuksia siten, että paikallisilla yrityksillä on menestymisen mahdollisuuksia. Samalla kaupunginhallituksen listalla yhdistetään Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus sekä Viherlaakson koulun ja lukion perusparannus samaan kilpailuun ja peruskorjaukset toteutetaan elinkaarimallilla. Elinkaarimallin lopullisista kustannuksista ei edelleenkään ole kokonaisselvitystä eikä kunnollista vertailua kaupungin omana työnä toteutteuhin rakennuksiin. En tiedä, kuka laskentaa ja arviointia viivyttää, mutta ensimmäiset elinkaarimallina toteutetut rakennukset (Kuninkaantien ja Keski-Espoon uimahalli) ovat jo sen ikäisiä (12 vuotta), että suuntaa-antavat laskelmat olisivat varsin luotettavia.

Valtuustoaloitteista

Asia on tullut listalle valtuustoaloitteen pohjalta. Olen nyt runsaat kaksi vuotta seurannut tiiviisti Espoon kaupunginvaltuuston toimintaa ja joutunut toteamaan, että valtuustoaloitteet eivät juuri koskaan johda (aina ei tietysti ole aihettakaan) sellaiseen prosessiin, joka oleellisesti kehittää ja parantaa kaupungin toimintaa. Koko järjestelmää kannattaa pohtia, ei niin, että aloiteoikeus vietäisiin pois, vaan niin, että aloitteista osattaisiin poimia ne asiat, jotka parantaisivat demokratian toteutumista ja kannustaisivat kaupunkia parempaan asioiden hoitamiseen.

Espoon taloustilanne

Kaupungin taloudellinen tulos tulee tältä vuodelta olemaan budjetoitua parempi. Verotuloja kertyy enemmän kuin on arvioitu. HUS:n lasku erikoissairaanhoidosta on jälleen selvästi suurempi kuin alun perin arvioitiin. Vaikka HUS toimii tehokkaasti, joko kustannusten arviointi, kustannusten kasvu tai Espoon talousarvioon merkitsemä summa on saatava tulevina vuosina realistiseksi.

Investoinnit ovat pysyneet kokonaisuudessaan hallinnassa. Kaupungin tuotot eivät kuitenkaan kata kuin vajaat puolet investoinneista, joten Espoo velkaantuu edelleenkin merkittävästi. Kasvun aiheuttamat investointikulut ja Espoon taloudellinen kantokyky eivät ole tasapainossa ekä ole näköpiirissä, milloin tasapaino saavutetaan ja kaupunki voisi parantaa vakavaraisuuttaan. Lisäksi on lyhytnäköistä katsoa vain peruskaupungin velkaantumista. Suurin velkaantumisriski muhii kaupungin konserniyhtiöissä, joiden veloista kaupunki lopulta joutuu vastaamaan kuin omistaan.

Huoltorakennuksen kustannukset karkaavat käsistä

Tapiolan koulun vieressä sijaitsevan Tapion kentän huoltorakennuksen alkuperäinen kustannusarvio oli 970.000 euroa. Nyt lasketaan, että hanke toteutetaan riisuttuna n. 1,4 miljoonalla. Se merkitsee, että alkuperäisissä laskelmissa on ollut 50 % virhe. Valtuusto hyväksyi juuri Espoo Cateringin keskuskeittiön rakentamisen kaksi kertaa kalliimmalla kuin alkuperäinen arvio.

On päästävä eroon siitä, että päätöksentekoon tuodaan täysin epärealistisia hintalaskelmia ja hankkeet päätetään panna alulle virheellisin tiedoin. Virkamiehet ja esittelijät vastaavat päättäville elimille tuomiensa lukujen oikeellisuudesta. Jos valmistelijat ja konsultit tekevät huonoa työtä, heitä pitää vaihtaa.

Ei minkään organisaation taloudellinen kantokyky kestä tämän suuruusluokan virheitä.

Luottamushenkilöorganisaation kehittäminen

Tämä on erittäin tärkeä asia. Omalta osaltani toivoisin, että samalla kyettäisiin arvioimaan myös kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Toivoisin myös, että nyt toimivia poikkihallinnollisia työryhmiä arvioitaisiin ja luotaisiin suuntaviivat niiden työn kehittämiselle seuraavalla valtuustokaudella.

KulttuuriEspoo 2030

Tämä on tärkeä ohjelma. Ihmisen elämä on muutakin kuin työntekoa ja asumista. Espoo on niin suuri kaupunki, että sillä on sekä henkisiä että taloudellisia resursseja luoda itsenäistä, asukkaitaan palvelevaa kulttuuria monilla eri tavoilla, sekä perinteisissä kulttuurin muodoissa että uusin, kokeilevin tavoin.

Kirstin koulu ja päiväkoti

Tässä peruskorjaushankkeessa on hyvää se, että otetaan huomioon myös kansalaisjärjestöjen tila- ja toimintatarpeet. Koulu on parhaimmillaan keskus, joka elää sekä päivällä että illalla. Espoon pitäisi päästä suunnittelemaan kaikkia tilojaan eri väestöryhmien tarpeisiin. Koulu, päiväkoti, kirjasto, kansalaisjärjestöt, liikuntaseurat, seurakunnat, vanhusjärjestöt, vammaisjärjestöt, partio… Kaikilla on tilojen ja toimintamahdollisuuksien tarve. Kannattaa kokeilla ratkaisuja, joilla osan päivää tyhjinä seisovat tilat muuttuvat sykkivän elämän keskuksiksi.

Elinkaarimallia olen käsitellyt edellä.