Suora vai välillinen kirkolliskokousvaali

Espoossa on käyty keskustelua mahdollisista suorista kirkolliskokousvaaleista. Tällä hetkellä kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen jäsenet.

Pelko/oletus siitä, että nykyedustajat saattaisivat suorissa vaaleissa vaihtua, on varmasti aiheellinen. Välillisissä vaaleissa taktikoiminen on paljon helpompaa. Kirkon käyttämä äänien painotusjärjestelmä antaa mahdollisuuden lähes aukottomasti laskea, mistä seurakunnasta kukin ehdokas on vaaleissa äänensä saanut.

Kirkkomme tilanne on tällä hetkellä niin vaikea, että kannattaa käyttää kaikki keinot sen parantamiseen. Hallintoa – vaalit mukaan lukien - pitää yksinkertaistaa. Kirkko tulee tekemään työtään vapaaehtoisten seurakuntalaisten ja heidän aktiivisuutensa varassa.

Tässä työssä kannattaa ottaa käyttöön kaikki seurakuntalaisten voimavarat ja muuttaa käytäntöjä, jotka estävät seurakuntalaisia kantamasta vastuuta omasta seurakunnastaan ja kirkostaan.

Suora kirkolliskokousvaali antaisi luultavasti saman tuloksen kuin kuntavaalien vertailu eduskuntavaaleihin: eduskuntavaalien äänestysprosentti on koko sotienjälkeisen ajan ollut korkeampi kuin kuntavaalien.

Kirkon hallinto päättää – onneksi – vain kirkon maallisista asioista. Ikuisuuskysymykset ovat korkeammassa kädessä.