Liikenteestä on eduskunnan päätöksillä siirretty vuosittain yhteiskunnan muille aloille noin 6 miljardia euroa.
Pitäisi vakavasti ja asiallisesti keskustella eduskunnan toimintatavoista ja kyvystä käyttää sille perustuslaissa uskottua valtaa.
Mitä valtion teiden (siis vain suurimmat tiet, noin kuudesosa kaikista teistä, Espoossa vielä selvästi vähemmän) yhtiöittäminen muuttaisi?
Tähänastinen tilanne on ollut, että valtio on kerännyt liikenteestä veroja (autovero, bensavero, ajhoneuvovero ym) n. 8 miljardia euroa. Siitä 0,8 miljardia on käytetty tieverkon hoitoon. Tieverkkoon on panostettu vuosittain kaikkiaan vajaa 2 miljardia. Liikenteestä on eduskunnan päätöksillä siirretty yhteiskunnan muille aloille noin 6 miljardia ja samalla jätetty tieverkko rapistumaan.
Tieliikenneverkon ja siitä kerättävien maksujen siirtäminen yhtiöön merkitsisi, että eduskunnan valtaa käyttää liikenteestä kerättäviä maksuja muuhun kuin tieverkoston ylläpitämiseen kavennettaisiin. Siinä on kaavaillun uudistuksen ydin.
Minusta olisi hyvä, jos tässä yhteydessä voitaisiin vakavasti ja asiallisesti keskustella eduskunnan toimintatavoista ja kyvystä käyttää sille perustuslaissa uskottua valtaa. Pitäisi kyetä analysoimnaan luotettavasti, mitkä asiat tässä maassa hoidetaan hyvin, missä on parannettavaa. Pitäisi kyetä myös näkemään, mikä osa eduskuntatyöstä tähtää vain oman puolueen kannatuksen nostamiseen, mikä julkisen sääntelyn lisäämiseen ja siis virkamiesvallan kasvuun, mikä todella tämän maan ja sen asukkaiden parhaaksi.
Itse kannatan pitkäjänteisiä parlamentaarisia prosesseja, jotka jatkuvat johdonmukaisina kaikkien puolueiden ajamina hallituskausien yli. Kaikkein hulluinta on sellainen edestakaisin tempova politiikka, jossa uusi hallitus vesittää edellisen hallituksen aikaansaannokset.
Näistä lähtökohdista käsin pitäisi myös tieverkostosta tehdä kestävät ja kauaskantoiset ratkaisut.
