Uusi kuntayhtiömalli tarpeen

Helsingin Sanomissa on pohdittu Länsimetro Oy:n hallituksessa olevien Espoon virkamiesten esteellisyyttä. Kyseenalaistaminen on hyvä asia, mutta ongelmat ovat paljon esteellisyyttä laajempia.

Perusorganisaation lisäksi Espoon kaupungilla on tytäryhtiöitä (25), säätiöitä (3), kuntayhtymiä (9), osakkuusyhtiöitä (21), liikelaitoksia (2) ja taseyksiköitä (2). Organisaatio muuttuu jatkuvasti, kun kullekin toiminnolle etsitään parasta mahdollista hallinnointitapaa. Uusia yhtiöitä perustetaan, mutta ainakin liikelaitoksia on myös lakkautettu ja toimintoja siirretty takaisin perusorganisaatioon.

Kunnat yhtiöittävät toimintojaan, koska kunnan oma päätöksenteko koetaan liian hitaaksi ja hankalaksi. Käytännössä yhtiöiden hallinnossa toimivat useimmiten samat henkilöt, jotka kuntaorganisaatiossakin hoitaisivat virkatyönään kyseisiä asioita. Mahdollinen esteellisyys ei johdu asiasisällöistä vaan valitusta organisaatiomallista. Esteellisyyttä suurempi ongelma on yhtiöiden mahdollisuus osakeyhtiömuotoon vedoten salata oleellisiakin tietoja kunnan poliittisilta päättäjiltä ja kuntalaisilta.

Toimintojen irrottaminen kunnan perusorganisaatiosta on sekä tarkoituksenmukaisuus- että poliittinen kysymys. Yhtiöittäminen vähentää sekä poliitikkojen että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Julkinen valta karkaa yksityisiin käsiin. Itse toimintojen kannalta se vaikuttaa usein tehokkaammalta kuin kunnan oma toiminta. Talouden kokonaishallinta saattaa myös karata käsistä. Espoon kaupungilla on velkaa 0,7 miljardia, mutta Espoo-konsernilla 3,5 miljardia. Espoon talousarvio ei sisällä mitään laskelmia siitä, miten peruskaupunki ja Espoo-konserni selviävät veloistaan, kun Espoon veroprosentti SOTE-uudistuksen voimaantulon (2020?) jälkeen laskee 18 prosentista noin 5,5 prosenttiin.

Puolueet ovat vaalien jälkeen nimenneet edustajansa sekä kunnan omiin että tytäryhteisöjen johtoelimiin. Paikat on jaettu puolueille vaalimenestyksen mukaan eivätkä puolueet ole puuttuneet toistensa valintoihin. Edustajien pätevyys tehtäviin on jäänyt kunkin puolueet sisäiseksi asiaksi eikä valintoja ole kaupunginvaltuustossa kyseenalaistettu. En ole havainnut ainakaan järjestelmällistä edustajien toiminnan tuloksellisuuden seurantaa, en myöskään Länsimetron osalta.

Kuntien toiminta kaipaa sellaista uutta yhtiö- tai muuta mallia, jossa yhdistyvät osakeyhtiömallin ja kansanvaltaisen toiminnan parhaat puolet.

Länsimetron setvimisen yhteydessä on selvitettävä myös, onko valtion tukikäytännöissä sellaisia tekijöitä, jotka altistavat tuettavien projektien väärinbudjetointiin.