Aitajuoksunaiset Suomen tähtiä

Yleisurheilun Suomenmestaruuskisat, Kalevan kisat, alkavat huomenna Jyväskylässä. Alla on taulukko, jossa olen vertaillut tämänvuotisia tuloksia viimeisten kahden vuosikymmenen tuloksiin. Mukana on 20 parasta urheilijaa kustakin lajista. Kävely ei ole mukana, koska maasta ei vuosittain tahdo löytyä 20 kilpailutuloksia saavuttanutta kävelijää.

Ainoa laji, jossa tämänvuotiset saavutukset ovat jo ennen Kalevan kisoja paremmat kuin minään aikaisempana vuotena, on naisten pika-aidat. Saavutus on kunnioitettava siksikin, että aitajuoksu ei ole urheilulajeista helpommasta päästä.

Pikajuoksut ovat yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Samaa ei voi sanoa kestävyysjuoksusta, jossa ainoan poikkeuksen muodostaa naisten 3000 metriä. Senkin tuloksista kolme neljännestä tulee kahdesta kilpailusta. Pisimmillä ratajuoksumatkoilla ei maassamme enää juurikaan järjestetä kilpailuja, siitäkin huolimatta, että kuntojuoksutapahtumien osanottajamäärät näyttävät vuosi vuodelta kasvavan. Maratonjuoksujen taso tullee syyskaudella muuttumaan oleellisesti, mutta mukaan tuskin ilmaantuu - ainakaan miehissä - yhtään kansainvälisen tason juoksijaa.

Heittolajit ovat yleisesti ottaen menestyneet huonosti. Poikkeuksen muodostaa naisten kiekonheitto, jonka nuorista, lupaavilta harrastajia voi odottaa menestystä tulevina vuosina. Miesten heittolajit rypevät pohjamudissa, mukaan luettuna keihäänheitto, jonka menestys on vain muutaman tähtiheittäjän varassa. Tasokas laaja jälkikasvu puuttuu.

Moniottelut potevat verenvähyyttä. Nuorten sarjoissa moniotteluita järjestetään, aikuisten tasolla ottelijoita on vain kourallinen. Moniottelut ovat tietysti haastavia, mutta samalla myös yleisurheilun kuningaslajeja.

Mielenkiintoista olisi vertailla myös maan eri alueiden urheilijoiden menestystä. Sitä en ole tehnyt, mutta jo pintapuolisella silmäilyllä käy selväksi, että maan pääkaupunki ei ota väkiluvun mukaista suhteellista osuutta menestyneissä yleisurheilijoissa. Eri alueita verrattaessa pitäisi katsoa myös kasvattajaseuroja, liikuntakoulutuksen paikkakunnat vetävät luonnollisesti seuroihinsa tasokkaita aikuistuvia urheilijoita.

Nimilistoja selatessa pistää myös silmään, että maahanmuuttajat ovat päässeet mukaan suomalaiseen yleisurheiluun. Se on hieno asia ja parasta mahdollista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kaiken kaikkiaan katse kääntyy sekä koulujen liikuntakasvatukseen että seurojen junioritoimintaan. Jotain pitäisi tehdä, jotta urheilu- ja liikuntaharrastus lisääntyisi. Asia on oleellinen myös tulevien vuosien kansanterveyttä ajatellen.

Lajivertailu:

100 aidat naiset 100,24

200 miehet 99,82
100 miehet 99,71
100 naiset 99,46
3000 naiset 99,26

kiekko naiset 98,93
400 naiset 98,90
200 naiset 98,88
400 aidat naiset 98,87
korkeus naiset 98,67
400 miehet 98,55
pituus miehet 98,51
1500 naiset 98,24
kolmiloikka naiset 98,01

800 naiset 97,98
seiväs naiset 97,78
1500 miehet 97,70
keihäs naiset 97,63
800 miehet 97,47
moukari naiset 97,35
400 aidat miehet 97,02
3000 esteet naiset 96,97
110 aidat miehet 96,87
kolmiloikka miehet 96,71
pituus naiset 96,41
3000 miehet 96,19
5000 naiset 95,83

5000 miehet 94,83
korkeus miehet 93,66
seiväs miehet 93,60
moukari miehet 93,46
kuula naiset 93,29
keihäs miehet 93,10
3000 esteet miehet 92,37
10000 miehet 92,24
maraton naiset 91,90

maraton miehet 89,85
kiekko miehet 88,56
kuula miehet 87,83
7-ottelu naiset 87,59
10000 naiset 86,66

10-ottelu miehet 0,00