Auringonkadun kaava

Espoon Auringonkadun kaavan hyväksymistä nähtäville käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3.2. Auringonkadun kaavan käsittelyssä tehtiin ehdotus, että kaava palautettaisiin uuteen valmisteluun. Ajatuksena oli saamieni tietojen mukaan, että kaavan tehokkuutta hieman alennettaisiin ehdotetusta. Sisällöllisesti palauttaminen olisi merkinnyt, että kaava olisi toteutettu ja rakennusoikeus oli kasvanut oleellisesti tällä hetkellä voimassa olevasta kaavasta, mutta hieman vähemmän kuin kaavaehdotuksessa. Palauttamisesta äänestettiin.

Käsittelyn jatkamisen ja kaavaehdotuksen hylkäyksen puolesta äänesti 7 jäsentä:

Särkijärvi Jouni J. kok Jaa
Kemppi-Virtanen Pirjo Kok Jaa
Lintunen Kai kok Jaa
Oila Kimmo kok Jaa
Donner Robert Ruots Jaa
Saramäki Sara Kesk Jaa
Eerola Jarno PS Jaa

Palauttamisen eli kaavan tuomisen muutettuna uudestaan käsittelyyn puolesta äänesti 6 jäsentä:

Siivola Marjaana vihr Ei
Karimäki Johanna vihr Ei
Louhelainen Kirsi vihr Ei
Hentunen Mika sdp Ei
Kivekäs Liisa sdp Ei
Kiijärvi Laura kok Ei

Poissa

Nevanlinna Risto vihr

Jos palautusehdotus olisi hyväksytty, lautakunta olisi asiallisesti ottaen sitoutunut siihen, että nykyisen kaavan tehokkuutta voidaan nykyisestä nostaa, mutta hieman vähemmän kuin nyt esitettiin.

Käsittelyä jatkettaessa Sara Saramäki (kesk) Jarno Eerolan (PS) kannattamana teki hylkäysehdotuksen: "Lautakunta päättää hylätä kaavamuutoshakemuksen pientaloalueelle sopimattomana." Ehdotusta ei vastustettu, joten puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Työohjelma

Kaupunkisuunnittelun työohjelma, johon Auringonkadun kaava sisältyy, hyväksyttiin lautakunnassa 20.1.2021. Työohjelmasta käydyssä keskustelussa ei tehty Auringonkatua koskevia esityksiä. Nyt tehty päätös ei poista kohdetta työohjelmasta, vaan se säilyy edelleen ohjelmassa, ellei sitä erikseen sieltä poisteta.

On epätodennäköistä, että Auringonkadun kaavaehdotusta tuodaan uudestaan käsitelväväksi nykyisen lautakunnan toimikauden aikana eli tänä keväänä. Jatkavatko virkamiehet kaavan valmistelua, riippuu varmasti myös siitä, miten kaavahankkeen alullepanijat asiaan suhtautuvat. Joka tapauksessa asiaa seuraavien on oltava jatkossakin valppaina, sillä nyt tehty hylkäys ei poista kohdetta ohjelmasta. Tilanteen voidaan katsoa olevan ohi vasta, kun kyseisille tonteille on alettu rakentaa nykyisen kaavan pohjalta uusia rakennuksia.

Vaalien jälkeen valitaan uusi kaupunkisuunnittelulautakunta. Sen jäsenistä ja puoluejakaumasta riippuu, onko järkevää tuoda tämänkaltaisia asukkaiden vastustamia hankkeita lautakunnan päätettäväksi. Äänestäjän kannattaa siis katsoa, ketä henkilöä ja mitä puoluetta vaaleissa äänestää.

Kaavoituksesta yleensä

Espoo on ottanut kaavoituksessa askeleita asukaslähtöisyyden suuntaan. Esimerkiksi Auringonkadun kaavasta järjestettiin viime vuonna yleisötilaisuus Päivänkehrän koululla. Tuossa tilaisuudessa kävi ilmi, että kaavan valmistelu oli jo varsin pitkällä, vaikka kaava ei ollut vielä edes kaavoituksen työohjelmassa. Tämä antaa aiheen kysyä, mikä merkitys kaavoituksen työohjelmalla on, jos sen ohitse tehdään kaavoitussuunnitelmat jo lähes valmiiksi.

Hyvä, asukaslähtöinen kaavoituskäytäntö merkitsisi sitä, että kaavoitushankkeista informoitaisiin naapureita heti, kun kaavoituksen valmistelu aloitetaan. Asukaslähtöisyyttä ei ole se, että asukkaat saavat sanoa mielipiteensä jo käytännössä valmiiksi tehdystä suunnitelmasta.

Kaavoittamisen aloituksesta tulisi myös tehdä erillinen päätös, joko lautakunnassa - mikä olisi parasta - tai sitten valmistelusta vastuullisen virkamiehen päätösluetteloon. Hankkeet pitäisi myös jo siinä vaiheessa tuoda naapureiden tietoisuuteen, jotta kaavoituksessa voitaisiin puhua asukaslähtöisyydestä. Valitusoikeus valmiiksi tehdyistä suunnitelmista ei ole asukaslähtöisyyttä. Kaavoitushankkeita ei Espoossa ole niin paljon, etteikö tiedotteiden jakaminen lähiympäristön postilaatikoihin tai -luukkuihin olisi mahdotonta. Merkittävää on, että viranomaistiedotteet voidaan jakaa myös mainoskieltoluukkuihin.

Suuri osa Espoon kaavoitushankkeista toteutuu ilman ongelmia. Vaikeaa - usein myös tarpeetonta - on asuinalueiden luonteen muuttaminen ja erityisesti vanhojen asukkaiden etujen polkeminen rakennuttajayritysten ja rakentajille maata myyvien omistajien etujen ajamiseksi.

Jonkinlaista turvaa nykyasukkaille tarjoavat hyväksytty yleiskaava ja osayleiskaavat. Niiden muuttaminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin asemakaavojen. Siksi asukkaiden kannattaa olla aktiivisia myös yleiskaavojen laatimisvaiheessa. Juuri tällä hetkellä on tekeillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jolla tullaan määrittelemään alueen rakentamisen painotukset vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin.