Sattumanvaraisuudesta suunniteltuun suojeluun.
Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 17.11. kahden rakennuksen, kaupungintalon ja Wikbergin korjaamon, suojelua.
Espoossa kannattaisi kerralla kartoittaa kaikki suojeltavat rakennukset ja ympäristöt. Näin voitaisiin turvata riittävä määrä eri aikakausilta peräisin olevia rakennuksia ja miljöitä. Samalla saataisiin kokonaiskäsitys siitä, mitä suojellaan ja mitä ei.
Jos suojelukohteet tuodaan päätöksentekoon yksi kerrallaan, on vaara, että suojelusta tulee sattumanvaraista. Suojellaan sellaisia kohteita, joilla on puolestapuhujia, mutta jätetään suojelematta sellaisia arvokkaitakin rakennuksia ja ympäristöjä, jotka ansaitsisivat suojelua. Samalla voitaisiin verrata suojeltavia kohteita toisiinsa ja tehdä tarvittaessa arvotuksia ja valintoja.
Rakennusten ja ympäristöjen suojelu on tärkeä asia. Historia on arvokasta. Arvokasta ovat myös kokonaiset aikaan sidotut miljööt. Espoon ongelmana näyttää olevan, että yksittäisiä rakennuksia suojellaan, mutta kaupungille ominaiset ja Espoon hyvän maineen luoneet aikaan sidotut rakennetut ympäristöt luovutetaan ilman minkäänlaista historian tajua uudisrakentamiselle.
