Suomen sodat, suurvallat ja Nato

Tiistai 1.3.2022 klo 18:51 - Simo Repo

Suomessa käytyjä sotia Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen:

1495-1497 Vanha viha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan.

1570-1595 Pitkäviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sodan Venäjää vastaan. Sota päättyi Täyssinän rauhaan.

1596-1597 Nuijasota. Epäonnistunut Suomen itsenäisyyssota Ruotsia vastaan.

1618-1648 Kolmikymmenvuotinen sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin armeijassa.

1655-1661 Pohjan sota. Suomen parhaita miehiä vietiin sotimaan suurvalta Ruotsin, armeijassa.

1700-1721 Suuri Pohjan sota ja Isoviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Suomi oli sodan jälkeen köyhä ja ränsistynyt. Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan.

1741-1743 Hattujen sota ja Pikkuviha. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Turun rauhaan.

1788-1790 Kustaa III:n sota. Pohjois-Euroopan läntinen suurvalta Ruotsi kävi Suomen alueella sotaa Venäjää vastaan. Sota päättyi Värälän rauhaan.

1808-1809 Suomen sota. Läntinen suurvalta Ruotsi ja itäinen suurvalta Venäjä kävivät Suomen alueella sodan, jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Sota päättyi Haminan rauhaan.

1853-1856 Krimin sota/Oolannin sota. Itäisen suurvallan, Venäjän joukot sekä läntisten suurvaltojen, Ranskan ja Englannin laivastot kävivät sotaa Suomen rannikolla.

1914-1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut merkittäviä sotatoimia.

1918 Itsenäisyyssota/Suomen sisällissota. Sisällissodan taisteluihin osallistui myös jonkin verran saksalaisia (valkoisten puolella) ja venäläisiä (punaisten puolella) sotilaita.

1939-1940 Talvisota. Läntinen suurvalta Saksa myi salaisella sopimuksella (Ribberntrop) Suomen Neuvostoliitolle. Neuvostoliitto ei kuitenkaan kyennyt valloittamaan Suomea.

1941-1944 Jatkosota. Suomi oli osa Saksan hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa vastaan.

1944-1945 Lapin sota. Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomi karkoitti saksalaiset Lapista.

Johtopäätökset

Tämän historian pohjalta katson, että Suomen on parasta rakentaa hyviä suhteita kaikkiin suurvaltoihin, rakentaa ja ylläpitää itsellään riittävän vahvaa omaa, riippumatonta puolustusta ja pysytellä kaikkien sotilasliittoutumien ulkopuolella.

Mikäli Euroopan Unioni rakentaa itselleen oman, muista suurvalloista riippumattoman puolustusjärjestelmän, Suomi voi harkita siinä mukana olemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, sota, Suomen sodat, liittoutuminen, Ukrainan sota

Yleisurheilun tilinpäätös 2021

Perjantai 15.10.2021 klo 13:43 - Simo Repo

Hyvä yleisurheilukesä
Yhdeksän huippulajia
Pikajuoksu kehittyy
Voimalajit kuopassa
10-ottelu kärsii kilpailijapulasta

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yleisurheilu, urheilutilasto,

Kilpailutus ja terveyspalvelut

Maanantai 11.10.2021 klo 17:19 - Simo Repo

Kilpailutus soveltuu huonosti terveyspalveluihin.
Palvelun tarjoajan vaihtuminen merkitsee myös hoitosuhteen muutosta.
Tärkeää: tuttu hoitaja ja tuttu lääkäri.
Pitkäaikaiset, hyvin toimivat hoitosuhteet.
Ihminen ei ole tavara eikä terveys ole tuote.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terveyskeskus, kilpailutus, hoitosuhde, Mehiläinen, Pihlajalinna,

Suuntia eteenpäin

Maanantai 11.10.2021 klo 17:11 - Simo Repo

Onko "kestävä kehitys" kestävää?
Jatkuva kasvu ei ole kestävää.
Panoksia koulutukseen
Kansalaispalkka

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kestävä kehitys, luonnonvarat, kasvu, talousjärjestelmä, koulutus, kansalaispalkka, korona

Maakuntavaalit

Tiistai 28.9.2021 klo 15:45 - Simo Repo

Maakuntavaaleissa olemme uuden ja arvaamattoman edessä. Ongelma on se, että pienet kunnat (ei kuitenkaan Kauniainen), joiden terveyspalveluja turvaamaan koko järjestelmä on kehitetty, eivät hyvinvointialueillakaan saa varmistettua asukkaittensa lähipalveluita ilman alueen suurten kuntien maakuntavaltuutettujen tukea. Tämän solidaarisuuden puolesta kannattaa Keskustan (ja kannattaisi muidenkin puolueiden) taistella. Ja äänestäjien kannattaisi välttää keskittämistä kannattavien puolueiden äänestämistä. On etsittävä uusi, tehokas toimintamalli, joka takaa kohtuullisin kustannuksin lähipalvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Tämänhetkisten suurten kuntien (kuten Espoon) huonosti toimivien toimintamallien kopiointi hyvinvointialueille ei tuo tyydyttäviä ratkaisuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Makuntavaalit, aluevaalit, terveyspalvelut, lähipalvelut

Espoo - kohti kriisikuntaa?

Maanantai 17.5.2021 klo 19:07 - Simo Repo

Espoon velkaantuminen ei lopu.

Espoo täyttää kaksi kriisikunnan tunnusmerkkiä.

Metro ei ratkaise verkostomaisen Espoon yhtedysongelmia.

Kertakäyttöespoota ei kannata rakentaa

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon tilinpäätös, velkaantuminen, metro, kriisikunta, kertakäyttöespoo

Joukkoliikenneyhteys Espoosta lentoasemalle

Perjantai 2.4.2021 klo 18:56 - Simo Repo

Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaan raide- tai vastaava joukkoliikenneyhteys lentoasemalle.

Huonot liikennesuunnitelmat kehityksen jarruna vuosikymmeniä.

Yhteys lentoasemalle kansainvälisille yrityksille oleellisempaa kuin yhteys Helsingin keskustaan.

Lounais-Espoosta suoraan Turun oikoradalle.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava, pikaraitiotie, lentoasema, kansainväliset yritykset, Kehä III

Auringonkadun kaava

Tiistai 9.3.2021 klo 17:44 - Simo Repo

Auringonkadun pientaloalue säilyy - toistaiseksi
Kaavoituksen aloittamisesta pitää tehdä päätös
Valitusoikeus ei ole asukaslähtöisyyttä
Asukkaille tiedote heti, kun kaavoitushanke käynnistyy

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, Auringonkatu, kaupunkisuunnittelu, kaavoituksen työohjelma, asukaslähtöisyys

Espoon talouden hallinnassa parantamisen varaa

Torstai 3.12.2020 klo 17:56 - Simo Repo

Konsultit mukaan henkilökuluihin
Sisäisille vuokrille ymmärrettävät kriteerit
Alkuperäiset talousarvioluvut näkyviin
Espoo - Suomen velkaisin kunta
Taseyksiköt syyniin
Työllistämiskokeilu Espoon mahdollisuus
Sitovien tavoitteiden määrittely
SOTE - mahdollisuus ja uhka

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoo, Espoon talous, konsulttikulut, sisäiset vuokrat, Espoon velat, taseyksikkö, työllistämiskokeilu, tavoittteet, sote

Madonluvut Espoon taloudelle

Sunnuntai 18.10.2020 klo 15:42 - Simo Repo

* Korkea teknologia - korkea suhdanneriski
* MAL-sopimus uusittava
* Etätyötä - mutta ei Espoossa
* Alihintaan ulos - ylihintaan takaisin
* Kaupunginosavaltuustot välttämättömiä
* Muuttoliikkeen tase tappiollinen

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon velat, MAL-sopimus, etätyö, kaupunginosavaltuusto, muuttoliike

Yleisurheiluvuoden tilinpäätös

Sunnuntai 11.10.2020 klo 23:00 - Simo Repo

Yllättävän hyvä urheilukesä
Vahvat pikamatkat
Moniottelut vaikeuksissa
Ikävä Paavo Nurmea

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yleisurheilu, urheilukesä, pikamatkat, kestävyysjuoksu, moniottelut

Työntekijöiden selkänahka

Tiistai 29.9.2020 klo 9:29 - Simo Repo

Pääurakoitsijan vastuu kuntoon
Kilpailutusehtoja muutettava
Rakentajakonsultit avainasemassa
Julkishallinto ei voi kiertää vastuutaan

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työehdot, työehtojen polkeminen, rakennuttaminen, kilpailutus

Espoo: Velka, MAL ja "kestävä kehitys"

Tiistai 22.9.2020 klo 15:38 - Simo Repo

Kirkkonummi voittaa - Espoo häviää
Muuttuuko väestövirran suunta?
Kulut kasvavat - tulot eivät
Ongelmallinen MAL
Katteeton "kestävä kehitys"
Määrästä laatuun

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon talous, kestävä kehitys, velkaantuminen, Kirkkonummi, MAL, monipaikkaisuus, lähidemokratia

Espoon poikkihallinnolliset ohjelmat - mahdollisuus jota ei saa hukata

Perjantai 11.9.2020 klo 22:34 - Simo Repo

Poikkihallinnolliset ohjelmat - ainutlaatuinen mahdollisuus
Tavoitteita pitää olla - ja niitä pitää mitata
Ohjelmille lisää resursseja
Aika tehdä historiaa
Jukka Mäkelän innovaatio

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poikkihallinnolliset ohjelmat, kaupungin tavoitteet, Jukka Mäkelä

Puhelinmyynti aisoihin

Tiistai 4.8.2020 klo 22:06 - Simo Repo

Konsultit mukaan henkilökuluihin
Sisäisille vuokrille ymmärrettävät kriteerit
Alkuperäiset talousarvioluvut näkyviin
Espoo - Suomen velkaisin kunta
Taseyksiköt syyniin
Työllistämiskokeilu Espoon mahdollisuus
Sitovien tavoitteiden määrittely
SOTE - mahdollisuus ja uhka

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puhelinmyynti, kieltorekisteri, palautusoikeus, kuluttaja-asiamies, oikeudenkäyntikulut

EU ja yhteiset lainat

Torstai 30.7.2020 klo 22:38 - Simo Repo

Loputon velan ottaminen ei ole oikea tie.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU lainat, EU avustukset, EU velka, talouskriisi, taloudellinen kantokyky

Maalämpö ja hallitusohjelma

Perjantai 3.7.2020 klo 13:16 - Simo Repo

Maalämmön käyttöönotto on hyvä hanke. Vaihdoimme 2016/2017 keskikokoisen omakotitalon lämmityksen sähköstä maalämpöön. Kustannukset olivat n. 18.500 euroa ja tällä hetkellä arvioimme takaisinmaksuajaksi n. 11 vuotta.

Kun lakeja ilmeisesti uusitaan ja lämmitysjärjestelmän vaihto tulee monille pakolliseksi, valtion olisi hyvä järjestää yksityisten talouksien lämmityksen vaihtokustannuksille sellainen lainoitusjärjestelmä, jossa lainan lyhennykset ja korot vastaisivat saatua kustannussäästöä. Yksityistalouden kulut eivät kasvaisi ja voisimme astua aimo harppauksen kohti ympäristöystävällisempää asumista.

Samalla pitäisi myös huolehtia siitä, että urakoitsijat eivät mahdollisten määräaikojen lähestyessä voisi nostaa hintojaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maalämpö, Marinin hallitus, omakotitalon lämmitys

Espoo talouskriisissä

Sunnuntai 7.6.2020 klo 18:51 - Simo Repo

* Huono ei ole halpaa vaan kallista
* Homekoulut historiaan
* Hyvistä asukkaista kannattaa pitää kiinni
* Ei pidä panikoitua - vaan ratkaista ongelmat

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon talous, homekoulut, velkaantuminen, lamakausi, asukasprofiili

Espoolle uudet tavoitteet

Maanantai 18.5.2020 klo 23:22 - Simo Repo

- Espoon tavoitejärjestelmä ei toimi.
- Lain täyttäminen ei ole tavoite vaan velvollisuus
- Minimitavoitteet ja lisätavoitteet
- Espoon pitää olla ylpeä myös tavoitteistaan

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavoitteet, Espoo, palkitseminen, sitovuus

Hampaat hoitamatta

Torstai 20.2.2020 klo 22:58 - Simo Repo

Soitin keskiviikkona 19.2. puolen päivän aikaan Espoon kaupungin hammaslääkäriajanvaraukseen. Torstaina minulle soitettiin takaisin ja kerrottiin, että kaikki ajat toukokuun loppuun saakka on varattu ja uusia aikoja siitä eteenpäin voi varata helmikuun lopusta alkaen.

Terveydenhuoltolaki sanoo, että ”hoito on järjestettävä...kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa... enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.” (§ 51)

En ole juristi, mutta ajattelen, että kaupungin viranhaltijoiden kyvyttömyys tai haluttomuus järjestää suun terveydenhoitoon riittävät resurssit ei ole lain tarkoittama muu vastaava perusteltu syy. Lisäksi jäin siihen käsitykseen, ettei yhteydenottoani rekisteröity mihinkään niin, että lain tarkoittamien määräaikojen toteutumista olisi edes tarkoitus kaupungin toimesta seurata.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupungin johdon tehtävänä on huolehtia siitä, ettei laiton tilanne Espoossa jatku. Jos vastuulliset eivät halua tai kykene hoitamaan asioita kuntoon, henkilöitä on vaihdettava, olivat he sitten viranhaltijoita tai lautakunnan jäseniä. Lain noudattaminen ei ole vapaaehtoista vaan pakko.


Hampaat hoitamatta

Soitin keskiviikkona 19.2. puolen päivän aikaan Espoon kaupungin hammaslääkäriajanvaraukseen. Torstaina minulle soitettiin takaisin ja kerrottiin, että kaikki ajat toukokuun loppuun saakka on varattu ja uusia aikoja siitä eteenpäin voi varata helmikuun lopusta alkaen.

Terveydenhuoltolaki sanoo, että ”hoito on järjestettävä...kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa...enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.” (§ 51)

En ole juristi, mutta ajattelen, että kaupungin viranhaltijoiden kyvyttömyys tai haluttomuus järjestää suun terveydenhoitoon riittävät resurssit ei ole lain tarkoittama muu vastaava perusteltu syy. Lisäksi jäin siihen käsitykseen, ettei yhteydenottoani rekisteröity mihinkään niin, että lain tarkoittamien määräaikojen toteutumista olisi edes tarkoitus kaupungin toimesta seurata.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupungin johdon tehtävänä on huolehtia siitä, ettei laiton tilanne Espoossa jatku. Jos vastuulliset eivät halua tai kykene hoitamaan asioita kuntoon, henkilöitä on vaihdettava, olivat he sitten viranhaltijoita tai lautakunnan jäseniä. Lain noudattaminen ei ole vapaaehtoista vaan pakko.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hammashoito, hoitoon pääsy, Espoon terveyspalvelut, terveydenhuoltolaki, hammaslääkäri

Vanhemmat kirjoitukset »